Perustulokokeilun alustavat tulokset antavat vain vähän villoja sosiaaliturvan uudistamiseen. Suuret odotukset kääntyvät pettymykseksi, sillä innolla odotettu kokeilu ei lisännyt työllisyyttä.
Suurella innolla odotetun perustulokokeilun ensimmäiset tulokset ovat pettymys. Perustulokokeilun niskaan sataa nyt kylmää vettä. Perjantaina julkistettujen alustavien tulosten perusteella perustulokokeilu ei ole lisännyt työllisyyttä ensimmäisenä kokeiluvuonna, joskin se paransi perustuloa saaneiden hyvinvointia.
Toisin kuin moni odotteli, perustulo ei kokeilun valossa olisikaan erityisen kannustava reitti työelämään tai yrittäjyyteen. Sen sijaan suurena yllätyksenä tuskin voi pitää sitä, että perustulo lisäsi saajiensa onnellisuutta.
Kelan sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta toteuttaman perustulokokeilun 2017–2018 taustalla on paineet uudistaa sosiaaliturvajärjestelmää. Sosiaaliturvan uudistaminen on seuraavan hallituksen tärkeimpiä tehtäviä.
Kelan asiantuntijat varoittelivat, ettei perustulon toimivuudesta kannata ensimmäisen kokeiluvuoden tulosten perusteella tehdä hätäisiä johtopäätöksiä. Kokonaisarvio onkin paikallaan, kun kaksivuotisen kokeilun tulokset valmistuvat vuoden päästä. Innoton vaikutelma kuitenkin on, että kissalle kaavaillun takin sijaan saatiin tuluskukkaro. Kokeiluun valittiin arvalla 2 000 työtöntä, joille maksettiin kahden vuoden ajan vastikkeetonta ja verotonta 560 euron perustuloa.
Perustulokokeilusta halutaan vastauksia sosiaaliturvajärjestelmän remonttiin. Sosiaaliturvajärjestelmän pitäisi nykyistä paremmin vastata työelämän muutoksiin, kannustaa työntekoon, vähentää byrokratiaa ja yksinkertaistaa monimutkaista etuusjärjestelmää. Etuusjärjestelmässä piilee tunnistettuja loukkoja, jotka johtavat siihen, että työnteko voi olla kannattamatonta etuuksiin nähden.
Perustulon on arvioitu olevan keino, jolla tukiviidakkoa voitaisiin karsia ja yhtenäistää. Perustulo on kuitenkin kiistanalainen asia, jonka vaikutuksista ei ole laajaa tieteellistä näyttöä. Suomesta näyttöä nyt tosin saadaan.
Sosiaaliturvajärjestelmän uudistaminen on sen tilkkutäkkimäisyyden takia osoittautunut vaikeaksi. Useampi työryhmä on lyönyt asiassa päänsä seinään. Etuuksien uudistaminen on kova pala myös poliittisesti, sillä aina astutaan jonkin puolueen kannalta tärkeän kohderyhmän varpaille.
Viime kädessä jokainen ymmärtää, että näin ei voi jatkua loputtomiin, vaan työnteon pitäisi olla elämisen ensisijainen tulonlähde. Suhtautuminen perustuloon jakaa niin kansalaisia kuin puolueita. Perustulon kannatus on kysymyksenasettelusta riippuen vaihdellut 40–80 prosentissa.
Puolueiden perustulokannat voi jakaa karkeasti kahteen ryhmään. Vihreät ja vasemmistoliitto kannattavat vastikkeetonta perustuloa. SDP, kokoomus ja perussuomalaiset kannattavat lähinnä vastikkeellisia ja syyperusteisia tukimuotoja. Keskustan ajatus perustulosta on tulosidonnainen ja vastikkeellinen.
Kelan perustulokokeilun alustavat ja keskeneräiset tulokset antavat vain vähän villoja seuraavalle hallitukselle, joka saa heti kättelyssä syliinsä sosiaaliturvan uudistamisen.