Eduskuntavaalien alla puolueet ovat julkistaneet perustulomallejaan, joiden sisällöstä on perin hankala päästä jyvälle. Perustulo ei kuitenkaan ole patenttiratkaisu. Se ei toimi, ellei ensin uudisteta koko sosiaaliturvaa.
Eduskuntavaaleihin valmistautuvat puolueet ovat ryhtyneet kilvan esittelemään erilaisia perustoimeentulon malleja. Nimiä on moneen lähtöön.
Hallituspuolueista kokoomus on esitellyt yleistuen ja keskusta perustulon. Oppositiossa SDP on julkistanut yleisturvan. Vihreät ovat pitäneen pisimpään esillä perustuloa eri nimillä, muun muassa kansalaispalkkana.
Huimimman tarjouksen on lyönyt pöytään vasemmistoliitto, joka on esittänyt 800 euron vastikkeetonta, kaikille täysikäisille maksettavaa perustuloa. Kyseessä on selvä vaalitäky. Vasemmisto ei ole kertonut, miten summa rahoitetaan.
Puolueiden innon selittää kaksi vuotta sitten Suomessa aloitettu onnistunut perustulokokeilu. Parille tuhannelle työttömälle suomalaiselle maksettiin vastikkeeton 560 euron kuukausituki. Kokeilu päättyi joulukuussa. Tutkimustuloksia on luvassa myöhemmin.
Puolueiden markkinoimat toimeentulon tukimallit eivät ole ainakaan vielä auenneet äänestäjälle. Käsitteet ovat olleet epäselviä. Tuki, tulo tai turva ovat voineet tarkoittaa puolueesta riippuen eri asioita.
Selvimmin puolueet erottaa toisistaan näkemys perustulon vastikkeellisuudesta. SDP ja kokoomus kannattavat vastikkeellisuutta, jolloin kuukausisumman saadakseen täytyy osoittaa aktiivisuutta joko työmarkkinoilla tai opiskelussa. Vihreät ja vasemmistoliitto liputtavat vastikkeettomuutta.
Hankalimmassa tilanteessa on keskusta, jossa jakolinja menee puolueen sisällä. Puoluekokous ja -valtuusto ovat päättäneet, että perustulon tulee olla vastikkeetonta, mutta Juha Sipilän johtama puoluehallitus ei päätöstä niele. Useat keskustaministerit haluavat, että rahan eteen tehdään töitä tai muuta hyödyttävää.
Keskustalla on vaalikampanjan alkuun saakka aikaa selvittää keskenään, kummilla rattailla puolue vaaleihin ajaa.
Keskustelu vastikkeellisuudesta on tärkeä, mutta perustulomalli liittyy edessä olevaan paljon suurempaan hankkeeseen, sosiaaliturvan kokonaisuudistukseen.
Vaikka seuraavan hallituksen kokoonpano ei ole selvillä, yksi asia on varma: jokainen puolue haluaa yksinkertaisempaa sosiaaliturvajärjestelmää.
Suomen sosiaaliturvaa on rakennettu vuosikymmeniä, ja kaikkien mielestä nykymalli alkaa olla läpitunkemattoman sekava.
Alkuperäisestä sosiaaliturvasta on näkyvillä korkeintaan katonharjaa, kun etuuksia on aseteltu toisten päälle ja osa tuista on lopetettu tai yhdistetty monimutkaisella laskukaavalla johonkin aiempaan.
Tukimuotojen mutkikkuuden takia sosiaaliturvaan on kenenkään tahtomatta rakentunut lukuisia kannustinloukkuja, jotka ovat tehneet esimerkiksi työn vastaanottamisen kannattamattomaksi.
Perustulon heittäminen tällaisen sotkun sekaan ei tuota toimivaa lopputulosta. Siksi siitä on tehtävä päätös vasta kun sosiaaliturvan kokonaisuus hahmottuu. Urakka on soten veroinen hanke, joka voi kestää useamman hallituskauden.