Perusterveydenhuollon toimintamallit ovat muuttuneet vuosina 1997–2000 vain vähän Suomen kunnissa, ilmenee KuntaSuomi 2004 -tutkimuksesta.
Tutkimusohjelmassa tarkasteltiin 47:ää Suomen kuntaa. Niissä yksityisten terveydenhuollon ostopalvelujen käyttö pysyi lähes entisellään. Ostopalvelujen käyttö vähentyi sairaankuljetuksessa, mutta osittainen osto kasvoi. Kunnallinen toiminta yleistyi hammashuollossa.
"Tutkimuksesta ilmeni, että kunnilla on erilaisia motiiveja harjoittaa perusterveydenhuoltoon valittuja toimintamalleja. Ostopalvelujen käyttö ei ole lisääntynyt, vaikka odotettiin, että niiden käyttö voisi nousta. Myös kilpailuttaminen on vähentynyt hieman", kertoo tutkija Jussi Jylhäsaari.
Perusterveydenhuollon palvelujen kilpailutus väheni laboratorio- ja röntgenpalveluissa sekä lääkinnällisessä kuntoutuksessa. Sairaankuljetusten kilpailuttaminen kuitenkin yleistyi.
Itsenäistä perusterveydenhuoltoa harjoittavat kunnat eivät harkitse kuntayhtymiin liittymistä. Sen sijaan kuntayhtymään kuuluvat kunnat pitävät oman toiminnan aloittamista mahdollisena.
Kansanterveystyön kuntayhtymien asema arvioidaan kunnallisia terveysvirastoja paremmaksi. Viranhaltijat arvioivat esimerkiksi taloudelliset resurssit suuremmiksi, lääkäripulasta kärsimisen vähemmäksi ja hoitohenkilökunnan sijaisten palkkaamismahdollisuudet hieman paremmiksi.
Kuntien ja sairaanhoitopiirien yhteistyössä ongelmallisena pidetään potilaita koskevan tiedon saantia sekä tiedon kulun hitautta. Tutkimuksen mukaan potilaat halutaan mahdollisimman nopeasti jatkohoitoon kunnan omalle vuodeosastolle.
"Tiedonkulku on ongelmallista, koska sairaanhoitopiireistä ei tule riittävän nopeasti tietoa esimerkiksi potilaan kotiuttamisesta", Jylhäsaari sanoo.