Öljyn varmuusvarastojen käyttö polttonesteiden hintojen laskemiseen on perusteltua kansainvälisenä yhteistoimena. Ennen polttoaineverokeskustelun jatkamista Suomessa kannattaa odottaa, mitä se vaikuttaa hintoihin.
Valtioneuvoston on määrä tänään tehdä talouspoliittisen ministerivaliokunnan suosituksen mukaisesti hyvin poikkeuksellinen päätös öljyn myynnistä valtion varmuusvarastoista maailmanmarkkinoille. Koskaan aiemmin näihin varastoihin ei ole kajottu öljyn hinnan laskemiseksi. Nyt Suomi tekee niin Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n pyynnöstä.
Puhtaasti kotimaisena toimena polttonesteiden hinnan pudottamiseksi ei varmuusvarastoihin olisi mielekästä koskea. Polttoaineen saannissa Suomeen ei ole ollut mitään vaikeuksia, eikä poikkeusaikojen varastoja kannata yleensä käyttää tilapäisten hintavaihteluiden tasaamiseen.
Sen sijaan kansainvälisenä yhteistoimena linjaus on järkevä. IEA:n 26 jäsenmaata päästävät varastoistaan markkinoille kaksi miljoonaa barrelia öljyä, mikä on jo tuntuva määrä. Suomen osuus tästä, 40 000 tonnia, vastaa vain noin prosenttia maamme varmuusvarastoista, eikä se kotimaista huoltovarmuutta heikennä.
Energiajärjestön yhteispäätös vaimentaa Yhdysvaltoihin iskeneen hurrikaani Katrinan aiheuttamaa hintashokkia. Markkinat näyttävätkin olevan rauhoittumassa, ja bensiinin huippuhinnoista ollaan tulossa jo alaspäin.
Varastojen avaus osoittaa, että kaikki maat tuntevat olevansa samassa veneessä. Mutta samalla se kertoo siitä, että isoja tuotantohäiriöitä ei enää kyetä tasaamaan normaalein toimin eli lisäämällä tuotantoa jossain muualla. Öljymarkkinat ovat kireät, kapasiteetit ovat täydessä käytössä, eikä ylimääräisiä joustovaroja löydy. Vaikka poikkeuksellinen hintapiikki voi taittua, hinnat jäävät silti korkeiksi. Mikä tahansa uusi häiriö voi taas heilauttaa ne ylöspäin.
Eduskunnan kyselytunnilla tänään kokoomus aikoo vaatia hallitusta esittelemään pikaisesti toimet, joihin se aikoo ryhtyä kansantaloudelle aiheutuneen "kestämättömän tilanteen" helpottamiseksi. Puolueessa on pohdittu välikysymyksen mahdollisuutta. Polttoaineveron laskua ei kokoomuksen eduskuntaryhmä tiistain kannanotossaan selväsanaisesti vaatinut, mutta oppositiolle tilanteen tekee poliittisesti herkulliseksi se, että keskusta laati vuonna 2000 kaksi välikysymystä polttonesteiden kalleudesta. Tuolloin hinnat olivat paljon alempana kuin nyt.
Huoli kuljetusalan toimeentulosta on täysin perusteltu. Odottamattomia kustannuksia on tullut rutkasti lisää lyhyessä ajassa. Verojen lasku on silti hankala päätös. Hinnat vaihtelevat voimakkaasti, ja hyödyt veronalennuksista saattavat kerätä öljy-yhtiöt.
Nyt on perusteltua ensin seurata, mitä kansainvälinen varmuusvarastojen käyttö ja markkinoiden yleinen rauhoittuminen saavat aikaan. Tilapäisiin hintapiikkeihin on vaikea vastata veropolitiikalla. Toinen asia on, että koko kansantalouden sopeuttaminen ilmeisen pysyvään polttoaineen korkeaan hintaan voi vielä vaatia joitakin uusia toimia.
Matti Vanhasen hallitus on vedonnut EU-maiden yhteiseen sopimukseen, ettei missään ryhdyttäisi omin päin muuttamaan polttoaineverotusta. Linjaus on järkevä, mutta samaan aikaan Suomen hallitus viis veisaa EU:n yhteisistä tavoitteista biopolttoaineiden markkinaosuuksien nostosta, vaikka siitä on Suomea jo huomautettu. Unionia käytetään selkänojana vain silloin, kuin se itselle sopii. Biopolttoaineiden käytön edistäminen on järkevää etenkin nyt, kun polttonesteiden hinnan tuntuvaa laskua ei ole näkyvissä.