Hallitus ja tasavallan presidentti saavuttivat perjantaina merkittävän kompromissin Suomen osallistumisesta Naton nopean toiminnan joukkoihin. Pitkällisen sovun rakentelun jälkeen presidentin ja valtioneuvoston yhteiseksi päätökseksi tuli, että Suomi lähtee mukaan NRF-joukkojen täydentävään toimintaan.
Päätöksen kaikki seuraukset eivät vielä ole tiedossa, sillä toistaiseksi ei ole tarkasti päätetty, miten Suomi joukkojen toimintaan osallistuu. Tämä selviää Naton kanssa tuonnempana käytävissä keskusteluissa.
Olennainen linjaus päätöksessä kuitenkin on se, ettei Suomi osallistu NRF-joukkojen päivystysvuoroihin. Linjaus on perusteltu. Suomi pystyy nyt pitämään omissa käsissään sen, missä laajuudessa ja mihin operaatioihin se menee mukaan. Suomi ei siis nyt antanut Natolle valtakirjaa viedä poikiamme minne vain maailman vaarallisiin kriisipesäkkeisiin.
Päätökseen liittyy myös merkittäviä periaatteellisia piirteitä. Presidentti Tarja Halosen haluttomuus viedä Suomi NRF-joukkojen operaatioihin on ollut tiedossa, kun taas hallituksessa valmiutta mukaan menoon on ollut. Nyt hallitus ja presidentti rakensivat asiasta kompromissin tavalla, joka hyvin istuu perustuslain henkeen. Lain mukaanhan Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
Idean Naton nopeista joukoista esitti ensimmäisen kerran Yhdysvaltain puolustusministeri Donald Rumsfeldt marraskuussa 2002, siis noin vuosi Yhdysvaltain terrori-iskujen jälkeen. Yksi joukkojen pääperusteluista oli tuolloin kyky osallistua terrorismin vastaiseen taisteluun. Naton linjausten mukaan joukkojen tehtäviin kuuluvat myös muut tehtävät. Joukkojen ensimmäinen varsinainen operaatio vuoden 2005 lopussa oli humanitaarisen avun toimittaminen Pakistanin maanjäristysalueelle, eli ei siis erityisen militaristinen toimi.
Suomen nyt tekemän päätöksen voi nähdä jatkona puoli vuosisataa sitten alkaneelle osallistumiselle rauhanturvatoimintaan ja kansainväliseen vastuunkantoon. Vaikka Suomi jättäytyy joukkojen päivystysvuoroista, Nato todennäköisesti nielee varauksen nikottelematta. NRF-joukot ovat tähän asti kärsineet sen verran vakavasta miehistöpulasta, että joukkojen vahvuus päätettiin viime syksynä puolittaa 25 000 sotilaasta noin 12 500:een. Tässä tilanteessa Suomen lupaus mukaan tulosta pelkkiin täydentäviinkin joukkoihin tuo koko NRF-rakennelmalle uutta uskottavuutta.
paakirjoitus@kaleva.fi