Kelan Pohjois-Suomen vakuutuspiirit tekevät vuosittain parikymmentä väärinkäyttöilmoitusta lapsilisän yksinhuoltajakorotuksesta. Lähes kaikki tapaukset päätyvät poliisitutkintaan.
Korotuksia peritään myös takaisin, lähinnä sen vuoksi, etteivät etuudensaajat muista ilmoittaa Kelalle perhesuhteidensa muuttumisista.
"Suurin osa takaisinperimisistä johtuu siitä, että asiakkaat ovat unohtaneet ilmoittaa perhesuhteidensa muuttumisista", sanovat Kelan Pohjois-Suomen aluekeskuksen etuuspäällikkö Jorma Viitala ja Kelan terveys- ja toimeentuloturvaosaston suunnittelija Katja Gustafsson.
Heteroparien uusi avio- tai avoliitto edellyttää muutosilmoituksen, samoin jos homo- ja lesboparit rekisteröivät parisuhteensa. Sen sijaan, jos samaa sukupuolta asuvat avoliitossa, silloin etuudensaaja ei menetä yksinhuoltajakorotusta.
"Heidät rinnastetaan kämppäkavereiksi", vahvistaa lakimies Kirsti Helander Kelan Pohjois-Suomen aluekeskuksesta. Yksi syy siihen, että muuttuneista olosuhteista ei muisteta ilmoittaa, on se, että korotus tuli lakiin vuonna 1994.
"Voi olla, että jos henkilö on saanut etuuden kovinkin kauan sitten, muutoksista ei muisteta kertoa", Helander sanoo. Helanderin mukaan parina viime vuonna ilmoitetuista, yhteensä runsaasta 40 väärinkäyttötapauksesta suurin osa on edennyt poliisitutkintaan. "Rikosnimikkeenä on joko petos tai väärennös", hän kertoo.
Laki ei tulkitse sitä, osallistuuko uusi puoliso lapsen tai lapsien elatukseen tai sitä, miten perheen sisäiset taloudelliset kustannukset jakautuvat. "Olemme sidottuja lakiin, vaikka mielestäni laki voisi olla toisentyyppinen", Viitala sanoo.
Kela tutki yksinhuoltajakorotuksia vuonna 2003--2004, ja väärinkäytösilmoituksia tehtiin Pohjois-Suomessa yli 60. Sen jälkeen niiden ilmoittaminen laskikin kolmanneksella. Viime vuonna tapauksia oli 23, yhteensä 256 ilmoituksesta.
"Lasku johtui siitä, että ihmiset eivät taas muistaneet ilmoittaa, jos perhesuhteissa tapahtui muutoksia", Viitala pahoittelee. Kun Kela aloitti syyninsä, se lähetti etuudensaajille kirjeen, jolla annettiin tilaisuus oma-aloitteisesti oikaista tiedot, jos oikaistavaa oli.
Vuonna 2003 Kelan tutkimuksessa verrattiin yksinhuoltajakorotusta saaneiden osoitetietoja ja väestörekisterin asukastietoja. Yhteensä Kela kävi läpi lähes 102 000 korotusta saaneiden tiedot. Perintään lähti 2 900 kappaletta ja 2,6 miljoonan euron edestä väärin perustein maksettuja yksinhuoltajakorotuksia.
Poliisille asti tapauksia meni valtakunnallisesti 402 kappaletta, joista suurin osa painottui Etelä- ja Lounais-Suomeen. Katja Gustafsson ei hevin lähde lukuja tulkitsemaan. "Jokainen saa päätellä itse. Olisikohan kuitenkin jotain tekemistä sosiaalipolitiikalla ja väestörakenteella."
Sosiaaliturva on Viitalan mielestä yleensäkin hankala asia, koska ihmiset eivät aina tiedä velvollisuuksiaan.
