Syyttäjä ei nosta syytettä kansanedustaja Ville Vähämäen (ps.) korotettua kulukorvausta koskevasta jutusta. Vähämäen epäiltiin esitutkinnassa nostaneen eduskunnalta korotettua kulukorvausta niin sanottua kakkosasuntoa varten ilman laillista perustetta syyskuusta 2013 marraskuulle 2015. Tällä perusteella juttu siirtyi syyttäjälle törkeänä petoksena, jota syyttäjän mukaan siis kuitenkaan ei tapahtunut.
Vaikka saunatilassa ei olisi saanut asua, ei Vähämäellä ollut syyttäjän mukaan hyötymistarkoitusta eikä eduskunnalle aiheutunut taloudellista vahinkoa.
Huoneistoa koskevassa vuokrausilmoituksessa oli kerrottu, että huoneistossa voi yöpyä satunnaisesti. Sen mukaan huoneistossa ei voi asua, mutta ulkopaikkakuntalainen voi käyttää huoneistoa satunnaisesti asuntona.
Vähämäki oli hallinnollisen selvittelyn yhteydessä maksanut summan takaisin, eikä syyttäjä pitänyt todennäköisenä tarkoituksena eduskunnan tahallista erehdyttämistä.
Tutkinta Hakkaraisen asumisesta lopetettiin jo aiemmin
– Esitutkinta ja syyttäjän ratkaisu pyörivät sen ympärillä, onko Vähämäki erehdyttänyt eduskuntaa hakemalla kulukorvausta kohteeseen, jollaiseen sitä ei olisi myönnetty. Vähämäki teki sopimuksen ja jatkoi sitä yksinään jonkin aikaa sekä otti siihen (Teuvo) Hakkaraisen kanssavuokralaiseksi, syyttäjä Juha-Mikko Hämäläinen kuvailee.
Hakkarainen jäi asumaan tilaan, mutta hänen osaltaan poliisi teki jo tutkinnan lopettamispäätöksen.
– Vähämäen osuus perustuu siihen, että kun hän asuu Oulussa, hänellä on oikeus saada korotettua kulukorvausta. Se korvaus, minkä hän on saanut, on tosiasiallisesti käytetty kakkosasunnon vuokraan. Hän ei ole siis yrittänyt hankkia itselleen oikeudetonta taloudellista hyötyä, Hämäläinen sanoo.
Vuokra asunnosta on ollut 695 euroa kuukaudessa. Muualta kuin Helsingin tai Uudenmaan vaalipiiristä valittu henkilö voi saada korotettua kulukorvausta kakkosasuntoon Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa tai Vantaalla 493,40 euroa kuukaudessa.
