Perussuomalaiset uhosivat kevään eduskuntavaalien jytkyvoiton jälkeen aloittavansa seuraavaksi ammattiyhdistysliikkeen valloituksen.
Aihetta uskoon voittokulusta valoi se, että moni palkansaajaväestöön kuuluva antoi eduskuntavaaleissa äänensä perussuomalaisille sekä se, että mielipidemittausten mukaan perussuomalaisten kannatus ammattiyhdistysliikkeessä on noussut merkittäväksi.
Nyt näyttää kuitenkin siltä, että ammattiyhdistysliikkeen valloitusretki hyytyy jo alkumetreillä. Maaliskuussa järjestettäviin sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n että Metalliliiton vaaleihin perussuomalaisten listoille ei saatu kuin nimeksi ehdokkaita. 240?000 jäsenen JHL:ssä ehdolle asettui 1?161 ehdokasta; heistä perussuomalaisten listoilta vain kaksi. Edustajistoon valitaan 120 henkilöä.
158?000 jäsenen Metalliliitossa ehdokasmäärä on 1?291. Heistä vain kuusi on perussuomalaisia. Metallin liittokokouksen edustajamäärä on 464.
Eniten ehdokkaita kummassakin liitossa sai vanhaan malliin sosiaalidemokraattien ympärille ryhmittynyt vaaliliitto, toiseksi eniten vasemmistoliitto. JHL:ssa keskustalla ja jopa vihreillä on enemmän ehdokkaita kuin perussuomalaisilla.
Sosiaalidemokraatit ja vasemmistoliitto ovat onnistuneet säilyttämään kannatuksensa ammattiyhdistysliikkeessä paremmin kuin kunnalliset ja valtiolliset vaalit antaisivat olettaa.
Ammattiyhdistysliikkeessä on vaikea saada jalansijaa, ellei taustalla ole aktiivinen toiminta työpaikoilla. Siinä perinteisillä työväenpuolueilla on jo pitkät perinteet. Siihen perussuomalaisilla on pitkä matka.