Hallitus on päättänyt hallitusohjelman mukaisesta toisen kotimaisen kielen valinnaisuutta koskevasta kokeilusta, vahvistaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Kokeiluun osallistuvat oppilaat saavat valita itse, opiskelevatko ruotsia vai jotain muuta kieltä.
Perussuomalaiset olivat hallituksen päätökseen niin tyytyväisiä, että puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho lähetti asiasta tiedotteen jo ennen opetus- ja kulttuuriministeriötä. Viime viikolla kerrottiin, että perussuomalaiset olisivat kytkeneet ammatillisen koulutuksen uudistamisen ruotsin kielen vapaaehtoisuuskokeiluun. Tämän on kerrottu hiertäneen hallituspuolueiden välejä.
Hallitus antoi esityksensä ammatillisen koulutuksen uudistamisesta kesken puoliväliriihen samana päivänä, kun päätti kielikokeilusta. Terho ei kuitenkaan vahvista STT:lle, että perussuomalaisilla olisi ollut asiassa ehtoja.
- En kommentoi hallituksen sisäisiä keskusteluja. Olemme hyvin tyytyväisiä, että kielikokeilu etenee ja järkevässä mittakaavassa, Terho viestitti.
Lakiesitys kielikokeilusta lähti lausuntokierrokselle välittömästi.
- Kaikkia nuoria koskeva pakollinen ruotsin opiskelu on rasite monipuoliselle kieliosaamiselle eikä monessa osin Suomea vastaa elinkeinoelämän tarpeita. Kannustan kuntia hakemaan mukaan kokeiluun. Tämä on ainutlaatuinen tilaisuus, Terho sanoi tiedotteessaan.
Kokeilun tarkoituksena on lisätä mahdollisuuksia kielivalikoiman laajentamiseen ilman oppilaita velvoittavaa suomen tai ruotsin kielen opiskelua. Kokeilussa seurataan, kuinka se vaikuttaa oppimistuloksiin, kielivalintoihin ja -tarjontaan sekä oppilaiden perusopetuksen jälkeisiin opintoihin.
Kokeilu on määräaikainen, ja siihen osallistuu enintään 2 200 oppilasta. Elokuussa 2018 alkavaksi kaavailtu kokeilu edellyttää perusopetuslain väliaikaista muuttamista.
Kokeiluun voivat ministeriön mukaan osallistua oppilaat, jotka aloittavat 5. tai 6. luokan lukuvuonna 2018 eivätkä ole aloittaneet toisen kotimaisen kielen opiskelua. Oppilaat voivat hakea vapautusta toisen kotimaisen kielen opiskelusta myös lukiossa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa.
- Tämä on hallitukselta kohtuullinen päätös. Perusopetuksen oppilaiden on voitava tehdä valinta opiskeltavasta kielestä murehtimatta valinnan seuraamuksia seuraavilla koulutusasteilla, kommentoi Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Pietu Heiskanen tiedotteessa.
Hänen mielestään kokeilulla saadaan arvokasta lisätietoa siitä, millainen vaikutus valinnaisuudella on opiskelumotivaatioon ja kielitaidon monipuolistumiseen.
Hallitus kopautti ammatillisen koulutuksen uudistuksen eteenpäin
Ammatillisen koulutuksen uudistus on nitkahtanut tänään eteenpäin. Hallitus on antanut esityksen uudeksi laiksi ammatillisesta koulutuksesta.
Aiemmin aamupäivällä pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoi toimittajille, että ammatillisen koulutuksen uudistus on valtioneuvostossa tänään puoliltapäivin. Kysymykseen ruotsi-kiistan ratkaisusta Sipilä vastasi, että monista asioista on sovittu ja niistä kerrotaan iltapäivän tiedotustilaisuudessa. Yle kertoi viime viikolla, että perussuomalaiset olisi kytkenyt ammatillisen koulutuksen uudistamisen ruotsin kielen vapaaehtoisuuskokeiluun.
Ammatillisesta koulutuksesta on tulossa paljon joustavampi ja yrityslähtöisempi, jos hallituksen esittelemä ammatillisen koulutuksen reformi hyväksytään, Suomen Yrittäjät suitsuttaa.
Yrittäjäjärjestö kiittelee, opettajilla huoli rahoituksesta
Järjestön mukaan uudistuksen sisältämä koulutussopimus auttaisi esimerkiksi yrityksiä kouluttamaan ja työllistämään nuoria.
Uudistus on välttämätön, sillä ammatillista koulutusta pitää päivittää vastaamaan työelämän nopeaan muutokseen, arvioi johtaja Veli-Matti Lamppu Suomen Yrittäjistä tiedotteessa.
Opettajien ammattijärjestön (OAJ) on tyytyväinen, että ammatillisen koulutuksen laadusta on pidetty kiinni ammatillisen opetuksen uudistuksessa.
OAJ:n puheenjohtajan Olli Luukkaisen mielestä esityksessä turvataan opiskelijalle oikeus tarvitsemaansa opettajan antamaan opetukseen, arviointiin ja opinto-ohjaukseen.
Luukkainen toteaa tiedotteessa, että nämä asiat takaavat opiskelijoiden yhdenvertaisuuden myös jatko-opintoja ajatellen.
Reformin myönteisistä asioista huolimatta OAJ on edelleen huolissaan ammatillisen koulutuksen rahoituksesta, josta on leikattu paljon.