Helsinki
Perussuomalaiset haluavat laajentaa eduskuntaryhmänsä vähintään kahteen edustajaan. Tavoite on sama kuin viime eduskuntavaaleissa, jolloin puheenjohtaja Timo Soinin yritys päästä kansanedustajaksi epäonnistui Kuopion vaalipiirissä.
Silloinen vaaliliitto auttoi kokoomuksen nykyisen varapuheenjohtajan Jyrki Kataisen eduskuntaan. Soini keräsi kuitenkin reilut 3 300 ääntä Veikko Vennamon vanhalta kannatusalueelta.
Nyt kokopäiväinen ja täysverinen poliitikko, perussuomalaisten ainoan kansanedustajan Raimo Vistbackan ryhmän eduskuntasihteerinä toimiva Soini on tyrkyllä parlamenttiin Uudeltamaalta.
Ponnahduslautana on Espoon kaupunginvaltuuston jäsenyys. Uudenmaan vaaliliitto on tehty tällä kertaa kristillisdemokraattien, eläkeläiset kansan asialla -puolueen ja kirjavan puolueen kanssa.
Liittoutuman vahvin nimi on kristillisdemokraattien istuva kansanedustaja Jouko Jääskeläinen. Soini uskoo kuitenkin omiin mahdollisuuksiinsa, jos lista kerää riittävästi ääniä kahden kansanedustajan leipomiseen. Perussuomalaisten Uudenmaan piiri ja sen jälkeen koko puolue ovat jo ehtineet asettaa hänet pääministeriehdokkaaksi.
Perussuomalaiset ovat liittoutuneet kristillisdemokraattien kanssa myös Kymessä ja Keski-Suomessa. Oulussa, Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savon vaalipiirissä ja Lapissa tehdään teknistä yhteistyötä kokoomuksen kanssa. Eläkeläisten ohella myös liberaalien seura on kelvannut neljässä vaalipiirissä.
Kristillisdemokraatit eivät lähteneet Vaasan vaalipiirissä samalle listalle perussuomalaisten kanssa. Yhteistyö ei sen vuoksi näytä mahdolliselta myöskään Pohjois-Savossa eikä Satakunnassa.
Vistbacka on jo kaksien vaalien alla valitellut puolueen kokouksissa yhden hengen ryhmässä istumisen raskautta. Kansanedustajan tehtävien ohella hän on hoitanut mm. monien äänestäjiensä eläkeasioita ja muita byrokratiaan liittyviä ongelmia pääkaupungin virastoissa.
Perussuomalaisten pysyminen eduskuntapuolueena on ollut kiinni Vaasan vaalipiiristä valitun Vistbackan jatkohaluista ja kannatuksesta. Toistaiseksi molempia on riittänyt.
Protestiäänillä vähemmän ottajia
Ns. vanhojen puolueiden ulkopuolelle tulevista äänistä ei ole samanlaista kilpailua kuin aiemmin. Nuorsuomalaiset ja remonttiryhmä eivät ole enää mukana. Perussuomalaiset laskevat, että valtaa pitävien puolueiden näpäyttämiseen on tarjolla kaksi vaihtoehtoa: joko äänestää heitä tai nukkua.
Soinin mielestä SMP:n perua oleva räväkkä kielenkäyttö puree myös Uudellamaalla. Hän haluaa pitää pinnalla populismia, joka esimerkiksi SDP:n ja keskustan välisessä poliittisessa kielenkäytössä on haukkumasana.
Soini on havainnut, ettei kukaan ei enää puhu oikeistosta tai vasemmistosta. Nyt puhutaan populismista ja realismista.
"Minulle populismi ei ole minkään älyttömän esittämistä, vaan puhumista kansaa kiinnostavista ja ongelmiksi koetuista asioista."
Viime vaaleissa perussuomalaisten ääniosuus oli koko maassa yksi prosentti eli 26 440 ääntä. Koko potista keräsi Vistbacka yksinään runsaat 10 600 ääntä.
Puolueen kannatusgallupit ovat liikkuneet hieman vaalitulosta korkeammissa lukemissa. Yläraja on ollut tänä syksynä 1,6 prosenttia.
