Maaherra Eino Siuruaisen mukaan peruspalvelut ovat vaarassa yhä etelämpänä. Etelä-Suomen, Lapin ja Oulun läänien torstaina julkaisemat peruspalvelujen arviointiraportit osoittavat, että harvaan asutun maaseudun ongelmat ovat levinneet Pohjois- ja Itä-Suomesta keskisen Suomen Järviseudulle, Pohjois-Satakuntaan ja Itä-Uusimaalle asti.
Siuruaisen tehtävänä on laatia läänien erillisistä raporteista yhteenveto, joka arvioi koko maan peruspalvelujen tilan. Koko Suomessa alkaa maaherran mukaan näkyä se, mitä vanhusten määrän kasvu tarkoittaa käytännössä. Läänien peruspalveluraporttien mukaan ikääntyneille tarjotaan liian vähän tai liian huonoja palveluita. Kantelut lääneihin ovat lisääntyneet.
-- Valtakunnallisesta yhteenvetoraportista tulee edellisiä äkäisempi, ennakoi Siuruainen yhdentoista vuoden kokemuksella.
Sammutetaanko viimeiset valot?
Siuruaisen mukaan väestön ja palvelujen tilanne muistuttaa jo Venäjän tilannetta. Esimerkkinä hän mainitsee sen, että Oulun lääni on neliökilometrin ruuduiksi jaettuna jo 80-prosenttisesti tyhjä. Sen lisäksi löytyy hämmästyttävän paljon ruutuja, joissa ei asu yhtään alle 50-vuotiasta naista.
-- Suomessa näyttävät alle seitsenvuotiaat keskittyvän nopeassa tahdissa yliopistokaupunkeihin, Pohjanmaan jokilaaksoihin sekä Tampere--Turku--Helsinki-kolmioon.
-- Miten hoidamme vastedes koulutuksen, kun lukiota ylläpitäneeseen kuntaan syntyy vain kaksi lasta vuodessa? Mitä tehdään nuorille, jotka ilmoittavat tulevaisuuden suunnitelmakseen työttömyyden? Kuinka hoidetaan vanhukset kylässä, johon ei enää aurata tietä?
Kysymyksiin on maaherralla itsellään muutama vastaus, kuten kotikoulu ja nettikoulu sekä työttömien pestaaminen kyläpiioiksi ja -rengeiksi. Monet ratkaisut edellyttävät pykälien viilaamista. Siuruainen vaatiikin seuraavaan hallitusohjelmaan syrjäseutujen palvelujen laittamista kuntoon.
Palokuolemat eivät sattumaa
Läänien raportit osoittavat, että vanhustenhuollon epäkohtien ohella eräät muutkin merkittävät ongelmat ovat valtakunnallisia. Siuruainen kantaa huolta siitä, että kunnat rikkovat säästöinnossaan lakisääteisiä velvollisuuksiaan. Esimerkiksi palotarkastuksia on laiminlyöty pitkään sekä asunnoissa että erityiskohteissa kuten vanhuksia hoitavissa paikoissa.
-- Palokuolemien lisääntyminen ei ole sattumaa, arvelee Siuruainen.
Kunnat ovat eri puolilla Suomea säästäneet myös kirjastotoimesta. Läänien raporttien mukaan kirjastoissa on vähemmän väkeä kuin laki määrä eikä henkilökunnalla ole vaadittua koulutusta.
Puutteita on Etelä-Suomea myöten myös elintarvikevalvonnassa. Siuruiainen muistuttaa kunnilla olevan tilaajinakin velvollisuus valvoa palveluitten terveellisyyttä, vaikka ne ostettaisiin ulkopuolelta.
Seudullinen yhteistyö saattaisi kohentaa muun muassa nuorten työpajatoimintaa, joka on arvioitu hyödylliseksi koko maassa.