Taivalkosken ensi vuoden talousarvioesitys ei tuo kuntalaisten arkeen mainittavia muutoksia puoleen eikä toiseen. Kunnanjohtaja Janne Kinnusen keskeinen viesti on, ettei peruspalveluihin tule heikennyksiä.
"Talous on kohtuu hyvässä kunnossa. Vuosikate on plussalla niin paljon, että sillä voidaan kattaa poistot. Tulorahoitus on tasapainossa", Kinnunen sanoo.
Taloutta kohentavat erityisesti lisääntyneet valtionosuudet. Niitä saadaan miljoona euroa viime vuotta enemmän. Investoinneissa on selvähkö piikki. Se johtuu pitkälle siitä, että viime vuoden ohjelmaan kuulunut jätevedenpuhdistamon liki 1,5 miljoonan euron remontti ja laajennus jäi valituksen vuoksi toteutumatta.
Sen lisäksi isoimpia investointeja ovat yläasteen saneerauksen aloittaminen Koulukeskuksessa.
Rakennuskompleksiin satsataan muutenkin. Sitä ryhdytään saneeraamaan opetus-ja kulttuurikeskuksen tarpeisiin. Kahdelle vuodelle ajoittuva hanke pitää sisällään uusien tilojen rakentamisen Päätalo-instituutille. Kahden miljoonan euron investointia ei kuitenkaan aloiteta, ennen kuin ulkopuolinen rahoitus on varmistunut.
"Hankesuunnittelu käynnistyy, ja samalla avustusten metsästys. Puolet kustannuksista pitäisi saada ulkoa", Kinnunen kertoo.
Kulujen karsimisessa kunnalla toki riittää ensi vuonnakin tekemistä. Suurin haaste on sosiaali- ja teveysmenojen kasvun saaminen aisoihin. Murheenkryyninä on myös taseen aikaisempien vuosien alijäämien kattaminen, mihin ei ole vielä pystytty.
Vinoutuman oikaisemiseksi kunta ottaa Kinnusen mukaan käyttöön "äärimmäisen keinon": omaa peruspääomaa pudotetaan vuosien 2007--2009 suunnittelukaudella kymmenestä miljoonasta eurosta yhdeksään miljoonaan euroon.
Erityiseen talouden tasapainottamisohjelmaan sisältyy muitakin toimia. Esimerkiksi Jurmun koulun lakkauttaminen tullee ajankohtaiseksi parin vuoden päästä ja kiinteistöjen käyttöä ryhdytään tarkastelemaan kriittisesti jo ensi vuonna. "Jos kiinteistöille ei löydy riittävää käyttöä, niistä luovutaan", Kinnunen sanoo.
Taivalkosken talousarvioesitys on perusteellisen valmistelun seurausta. Se on syntynyt puolenkymmentä kertaa istuneen kuntasuunnittelutoimikunnan työn tuloksena. Toimikunnassa ovat edustettuina kunnanhallitus, keskeiset viranhaltijat sekä lautakuntien puheenjohtajat.