Peruspalveluministeri Eva Biaudet´n (r.) mukaan kunta ei voi jättää sairasta hoitamatta. Jos näin käy tai uhkaa tapahtua, valtiovallan on puututtava asiaan kuten Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) tapahtui, Biaudet korosti keskiviikkona eduskunnassa antaessaan hallituksen vastauksen opposition terveydenhuoltoa koskevaan välikysymykseen.
Biaudet painotti, että kansalaisia ei saa asettaa hoidon saannissa eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, missä kunnassa he asuvat.
Hän torjui opposition arvostelun terveydenhuollon huononevasta tilasta. Biadet´n mukaan suomalaiset ovat saaneet vuosi vuodelta enemmän terveydenhoitopalveluja, joihin hallitus on myös satsannut rahaa. Biaudet korosti, että valtiolla on terveydenhuollossa ohjaamisvastuu ja kunnilla järjestämisvastuu.
Ongelmiakin eräillä potilailla ja potilasryhmillä Biaudet´n mukaan on. Hän mainitsi mielenterveyspalveluja tarvitsevat lapset ja nuoret.
"Hallitus ei usko opposition penäämiin nopeisiin toimiin", hän torjui opposition lääkkeet ja muistutti, että hallitus on linjannut terveydenhuollon tulevaisuutta vuoteen 2007.
Vuoteen 2005 mennessä lakiin sisällytetään oikeus hoitoon pääsystä kohtuuajassa, Biaudet ilmoitti. Lisäksi ministeriön työryhmä miettii valtakunnallisia ohjeita kiireettömän hoidon ja jonohallinnan toteuttamisesta. Ohjeet ovat luvassa ensi vuoden loppuun mennessä.
Biaudet´n mukaan turvattava HUS:lle riittävät voimavarat tarvittaviin toimiin. Hän vetosi Etelä-Suomen lääninhallituksen ratkaisuun, jonka mukaan HUS:n menettely on osittain lainvastainen. Peruspalveluministeri kehotti HUS:ia arvioimaan uudelleen kiistaa herättäneen päätöksensä. Lääninhallitus katsoi, ettei kuntayhtymän hallitus voi tehdä kuntakohtaisia jonoja niin, että palvelujen taso laskee alle yleisesti hyväksytyn tason.
Kokoomus irti "Bogon" puheista
Kokoomuksen Sari Sarkomaa sanoutui selvästi irti Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtajan Harry Bogomoloffin puheista, ettei kaikkia tarvitse hoitaa. "Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä julkisen vallan on huolehdittava siitä, että kaikille on tarjolla riittävät ja hyvälaatuiset pääosin verovaroin kustannetut terveyspalvelut", Sarkomaa tähdensi.
Hänen mukaansa kansallinen terveysprojekti on käynnistetty turvaamaan kaikille tasapuoliset terveyspalvelut. Välikysymyksen väitteet eivät Sarkomaan mukaan pidä paikkaansa ja osoittavat, että keskusta ei tunne Helsingin tilannetta eikä kansallista terveysprojektia.
"Pääkaupunkiseudun ihmisten asiat kun eivät koskaan ole keskustaa aidosti jaksaneet kiinnostaa", Sarkomaa piikitteli. HUS:in hallitus ja johto ovat epäonnistuneet kustannusten hallinnassa Sarkomaa kuitenkin myönsi. Opposition väite siitä, että terveydenhuoltojärjestelmä on ajautunut yhä pahenevaan kriisiin ei hänestä pidä paikkaansa.
Myös peruspalveluministeri Biaudet piti kohtuuttomana sitä, että mitä tahansa hallitus vastaa viitataan yhden kokoomuslaisen puheisiin "ikään kuin hän olisi hallituksen edustaja".
Älyllisesti korkeatasoista oppositiolta ei Biaudet´n mielestä ole vaatia terveydenhuoltoprojektin toteutumista neljässä kuukaudessa. Hän korosti, että siihen pitää vuoteen 2007 mennessä panostaa 700 miljoonaa euroa.
RKP:n Pehr Löv oli opposition kanssa samaa mieltä siitä, että Suomessa on panostettu liian vähän terveydenhuoltoon. Lääkäripula on tehnyt suuria aukkoja palveluihin monilla paikkakunnilla. Terveysprojekti sai Löviltä kuitenkin kiitosta.
Keväällä oppositioon siirtyneet vihreät eivät yhtyneet keskustan välikysymykseen, mutta esittivät oman epäluottamuslauseen hallitukselle.Vihreät kiirehtivät hallitukselta määrittelyä siitä, minkätasoiseen hoitoon kaikki Suomessa asuvat ovat oikeutettuja asuinpaikasta riippumatta.