Oulun lääninhallituksen selvityksen mukaan seutukuntien edellytykset järjestää laadukasta perusopetusta ovat vielä melko tasaiset. Lievää resurssien heikkenemistä on kuitenkin ollut havaittavissa viime vuoden lukujen perusteella Koillismaan seutukunnassa.
Koillismaalla, Kuusamossa ja Taivalkoskella, resurssit ovat vähentyneet läänin keskiarvoon verrattuna muun muassa erityisopetuksen ja tukiopetuksen osalta.
Lääninhallitus on kerännyt tunnuslukuja perusopetuksen osalta neljänä vuonna peräkkäin. Tarkoituksena on lääninsivistysneuvos Pertti Kokkosen mukaan antaa vertaistiedon avulla kuntien päättäjille osviittaa siitä, miten he ovat onnistuneet resurssoinnin järjestämisessä.
Tavoitteena on läänin keskiarvoluvut.
Tehokkuuden seuraus
Taivalkosken sivistystoimenjohtaja Janne Kinnunen myöntää, että hänen toimialansa on muiden tapaan joutunut etsimään säästöjä kunnan aikaisempien vuosien alijäämien paikkaamiseksi.
Säästökuureissa koulutukselle on haettu tehokkuutta muun muassa pieniä kouluja lakkauttamalla ja eräin henkilöstöjärjestelyin, kuten rehtorin virkoja vähentämällä. Tämän vuoksi eräät resurssitekijät ovat voineet heiketä, hän arvelee.
"Opetuksen laadusta emme ole tinkineet. Mielestämme olemme onnistuneet koulutuksen järjestämisessä kaikesta huolimatta varsin hyvin. Jos taustalla on henkilöstön hyvä toimivuus, voidaan joissakin isontuneissakin ryhmissä työskennellä tehokkaasti."
Kuusamon koulutoimenjohtaja Erkki Hämäläinen muistuttaa, että Koillismaa on pieni seutukunta, jossa pienetkin muutokset heijastuvat herkästi tilastoihin.
Hänen mielestään havaittu resurssien pieni heikkeneminen voikin olla seurausta juuri seutukunnan koulurakenteen muutoksesta, kun pieniä kouluja on lakkautettu tarkastelujakson kuluessa muita seutukuntia ehkä enemmän.
"Se vaikuttaa virkojen määrään ja sitä kautta opetusresurssiin. Mistään tietoisesta leikkauksesta ei kuitenkaan voi puhua ainakaan Kuusamon osalta."
Kuusamossa käytettiin Hämäläisen mukaan viime vuonna rahaa koulutukseen oppilasta kohden 5 162 euroa, mikä on itse asiassa enemmän kuin läänissä keskimäärin (5 071 euroa).
Taivalkoskella perusopetus toteutettiin reippaasti alle keskimääräisen yksikköhinnan, 694 eurolla oppilasta kohti.
Kaikkien seutukuntien haasteena on Pertti Kokkosen mielestä tänä päivänä se, kuinka kyetä ratkaisemaan voimavarojen jako tilanteessa, jossa vanhuusväestön osuus kasvaa ja koululaisten määrä vähenee. Oppilasmäärän pienentymisestä seuraa vähennys kunnan valtionosuuteen.
"Rakenteisiin on puututtava niin sosiaali- ja terveystoimen kuin myös sivistystoimen puolella. Ei kuitenkaan niin, että paine, joka syntyy sosiaali- ja terveyspuolelle puretaan sivistyspuolta kuristamalla", hän sanoo
Kokkosen mielestä on tärkeää, että kunnat kykenevät ylläpitämään kouluissaan myönteistä kehittämisilmapiiriä talouspulmien kurimuksessakin. "Jos opettajat alkavat kokea, että koulunpidon resurssointi ja arvostus vähenee, niin se heijastuu pian heidän työhönsäkin."
Kokkonen korostaa, että voimavaroja kohdennettaessa huomioitaisiin esimerkiksi erityisopetuksen lisääntynyt tarve, jonka taustalla ovat usein oppimista vaikeuttavat lukihäiriö. Sen takia oppilas leimautuu helposti haaveilijaksi tai jopa tyhmäksi, vaikka kyse ei ole siitä.
"Välttämättä opettaja kuin vanhemmatkaan eivät voi tietää todellista syytä. Sen vuoksi on tärkeää, että käytettävissä on ammatti-ihmisiä, jotka tunnistavat oppimishäiriöt. Heihin panostaminen on näitä resurssikysymyksiä."
Yhteistyön paikkoja
Kokkonen on huolisaan läänin opettajakunnan lisääntyvästä epäpätevyydestä, joka koskee peruskoulun yläasteiden ja lukion aineenopettajia. Osuus on noussut vuoden 1999 5,2:sta viime vuoden 7,2:een.
Pulma koskettaa etenkin niitä kuntia, joissa työskentelevien opettajien työmatkat venyvät pitkiksi. Se ei edistä heidän sitoutumistaan paikkakunnalle, mikä on omiaan synnyttämään pulaa pätevistä aineenopettajista.
"Oulun läänissä aineenopettajista jää vuoteen 2010 mennessä eläkkeelle 40 prosenttia. Uusien opettajien sitoutuminen on tärkeää, ja sen edistämisessä kunnilla on hyvä yhteistyön paikka."
Yhteistyötä kunnat voisivat kehittää lukioiden ja yläasteiden koulutuksessa myös tietoverkkoja hyödyntämällä.
