Eduskunta joutui peruskysymysten äärelle keskustellessaan maanantaina turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Yhteisymmärrys ei ollut rikkumatonta.
Näkemys Suomen liittoutumattomuudesta muodostui kipupisteeksi eduskunnan keskustellessa hallituksen selonteon pohjalta Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Myös EU:n nopean toiminnan joukkojen valtuutus ja miinoista luopumisen aikataulu äänestyttävät tänään parlamenttia.
Kokoomuksen ryhmäpuheen pitäneen puheenjohtaja Jyrki Kataisen ehdottaman lausuman mukaan Suomi ei enää ole liittoutumaton maa, koska se on sitoutunut EU:n arvoyhteisöön, johon kuuluvat muun muassa solidaarisuuslauseke ja turvatakuut. Oppositiossa oleva kokoomus pysyi eduskuntakeskustelussa eri linjoilla kuin hallitus huolimatta siitä, että presidentti Tarja Halosen oli väitetty laittaneen sen äskeisellä puhuttelullaan ruotuun.
Pääministeri Matti Vanhanen puolestaan korosti sotilaallisen liittoutumattomuuden säilyvän Suomen puolustusratkaisuna. Se määrittää tapamme järjestää puolustuksemme. Silti Vanhanen muistutti, ettei liittoutumattomuus kuvaa ulkopoliittista linjaa. Olemme poliittisessa liitossa EU:ssa, hän totesi toistaen Oulussa marraskuussa esittämiään linjauksia. Suomi on ollut kehittämässä EU:ta turvallisuusyhteisönä, joka torjuu terrorismia, joukkotuhoaseita, ympäristöongelmia sekä Euroopan ja muidenkin maanosien epävakautta. Silti EU ei ole sotilasliitto, Vanhanen huomautti.
Myös SDP:n ryhmäjohtaja Jouni Backman vakuutti EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämisen vastaavan Suomen etua.
Suomen osallistumista EU:n nopean toiminnan joukkoihin ei mikään merkittävä poliittinen ryhmä vastusta. Sen sijaan niiden toiminnalle tarvittava valtuutus on vaikea pala. Hallitusryhmät haluavat lykätä rauhanturvalakiin liittyvästä valtuutuksesta päättämisen kevääseen. Kokoomus linjaisi asian jo selonteossa. Sen mielestä joukkojen käytössä on noudatettava YK:n peruskirjaa, mutta niiden olisi tarvittaessa voitava toimia myös ilman YK:n tai Etyjin valtuutusta.
Vasemmistoliiton Jaakko Laakso esitti puolestaan lausumaa, että rauhaturvalakiin on liitettävä vaatimus YK:n tai Etyjin valtuutuksesta, jos Suomi osallistuu EU:n nopean toiminnan joukkojen operaatioihin.
Kysymys Nato-jäsenyydestä oli esillä avoimemmin kuin koskaan ennen eduskunnan keskustelussa. Vanhanen ja Backman korostivat, että mahdollisuus hakea tarvittaessa Naton jäsenyyttä on tärkeä turvallisuustekijä.
Astetta pitemmälle meni kansaedustaja Liisa Jaakonsaari, jonka johtama ulkoasiainvaliokunta liputti äsken liittoutumisen puolesta ja piti selontekoja vanhentuneina. Hän sai koko eduskunnan hyrähtämään enimmäkseen hyväntahtoiseen nauruun määritellessään Naton Suomen salarakkaaksi. Suhde on tiivis ja hyvä, mutta siitä on sopimatonta puhua avoimesti, Jaakonsaari pahoitteli. Ei jäänyt epäselväksi, että hän halusi julkisempaa liittoa. Niin teki myös Katainen, joka kiitteli Jaakonsaaren puheenvuoroa.
On syytä olla tyytyväinen, että turvallisuuspolitiikasta voidaan väitellä eduskunnassa niin vilkkaasti kuin nyt tapahtui. Silti hallitusrintama pitänee huolen siitä, että puolustusvaliokunnan esittämä liittoutumattomuuslinja voittaa tänään äänestyksen. Hallitus ja eduskunnan enemmistö eivät ole vielä kypsiä tunnustamaan tosiasioita, mutta poliittinen mielipideilmasto on liikkeessä siihen suuntaan.