Kunta- ja palvelurakenneuudistusta pidetään maakuntaliitoissa tarpeellisena ja kiireellisenäkin. Maan eri alueilla on kuitenkin erilaisia näkemyksiä kuntarakenteen uudistamistarpeesta. Näkemykset eroavat myös maakuntien sisällä vahvasti ja heikosti kehittyvissä kunnissa.
Kolmesta kuntamallista peruskuntamalli saa eniten kannatusta sisäasiainministeriölle toimitetuissa alueellisissa vastauksissa. Kaikissa maakunnissa ei kuitenkaan pidetä yhtäkään mallia sopivana sellaisenaan kehitettäväksi alueelle. Kuntaliitoksissa korostetaan vapaaehtoisuutta.
Maakuntaliitot jättivät keskiviikkoon mennessä lausuntonsa uudistuksesta. Tavoitteena oli saada valtioneuvoston päätösten pohjaksi tietoa siitä, mitä alueiden mielestä palveluiden tuleva kehittäminen edellyttää palveluiden ja hallinnon rakenteilta.
Pitkät välimatkat vaikuttavat Lapissa
Lapissa ja Pohjois-Karjalassa katsottiin, että mikään malleista ei sovi sellaisenaan. Lapin oma malli korostaa kuntien laajentuvaa yhteisyötä. "Kunnat ovat valtaosin niin etäällä toisistaan, että kuntarakenteen yhdistämisestä ei saada niitä etuja mitä rintamailla. Kunnat ovat kuitenkin valmiita pitkälle menevään yhteistyöhön", kertoo maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitosta.
Pohjois-Karjalassa pitkät välimatkat ja harva asutus vievät pohjan esitetyiltä kuntamalleilta. Lisäksi seutukuntien välillä on suuria kehityseroja. "Jos on pakko valita, kunnat valitsisivat peruskuntamallin. 20 000 asukkaan rajaa pidetään kuitenkin liian korkeana", selvitysmies Ilkka Pirskanen Pohjois-Karjalan liitosta sanoo.
Pohjois-Kajalan oman mallin mukaan maakuntaan tarvittaisiin kilpailukykyinen suuri maakuntakeskus. "Siitä on erilaisia näkemyksiä, pitäisikö se tehdä kuntaliitoksilla vai yhteistyötä tiivistämällä."
Pohjois-Savon liiton hallintopäällikön Jarmo Muiniekan mukaan maakunnassa on muutosvalmiutta, mutta pakkoratkaisuja kavahdetaan. "Täällä liputetaan vahvan peruskunnan puolesta, mutta samalla uskotaan siihenkin, että nykyrakenteella pärjätään yhteistyötä syventämällä."
Varsinais-Suomessa yhdistettävä palveluita
Varsinais-Suomen liitossa on 52 kuntaa ja kuntarakenne poikkeaa monesta muusta maakunnasta. "Meillä on kooltaan ja väestöltään pieniä kuntia, joissa on päällekkäisiä palveluita. Yhteistyö on kasvanut, mutta kuntatalouden tilanne ei silti ole hyvä, joten se tie on käyty loppuun", kertoi projektipäällikkö Seppo Juntti.
Liiton lausunnossa on malliksi otettu vahva peruskunta, joka pysyy hoitamaan peruspalvelut. Lisäksi tarvitaan kuntien yhteistyötä.
"Käytännössä täällä ollaan valmiita siihen, että lähes kaikki palvelut tuotetaan seudullisesti tai kahden kunnan sopimuksella. Silti kunnat haluavat säilyttää jonkinasteisen itsenäisyyden."
Uudellamaalla lähtökohtana pidetään peruskuntamallin mukaista rakennetta. Alueella on vireillä hankkeita, joiden seurauksena voi olla kuntien yhdistymistä. Peruskunnan suurentuessa tulee paikallisdemokratian toimivuuteen kiinnittää erityistä huomiota, Uudenmaanliitto toteaa. Se esittää Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien yhdistämistä.
Etelä-Pohjanmaan tavoitteena on vahvojen peruskuntien maakunta. Harkinta peruskuntien muodostamisessa tulee jättää kunnille. Kunnille tulee myös antaa mahdollisuus harkita, mikä maakunta tarjoaa niille tulevaisuudessa parhaat palvelut.
Pelkkä kuntien yhdistäminen ei tuo parannuksia kuntasektorin rahoituskriisiin. Uudistuksen yhteydessä tulisi erityisesti miettiä myös sitä, mitä tehtäviä kuntien itse asiassa pitäisi tehdä ja mitä palveluita tuottaa, toteaa Päijät-Hämeen liitto.