Oulu Vaikka peruskoulu on toteuttanut sille 30 vuotta sitten asetetut tavoitteet, Suomessa ei ole silti varaa lepäillä laakereilla. Niin peruskoulua aikanaan luomassa olleiden kuin nyt sitä kehittävienkin mielestä koulutuksellinen tasa-arvo maan eri alueilla on vaarantumassa. Laadukkaan perusopetuksen toteuttaminen myös syrjäisellä maaseudulla on tulevaisuudessa haaste kuntien koulutoimille.
Peruskoulu 30 vuotta kansansivistäjänä Pohjois-Suomessa -juhlaseminaarissa tiistaina Oulussa asiasta puhui myös opetusministeri Maija Rask. "Koulutuksen paikallisessa rahoituksessa on suuria eroja kuntien välillä. On todennäköistä, että koulutuksellinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus alueellisen tasa-arvon kriteereillä arvioituna on vaarantumassa."
Peruskoulu on Raskin mukaan vaikuttanut suotuisasti suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvoon yleistä koulutustasoa nostamalla.
Vielä tämän hallituksen aikana esitetään muutoksia perusopetuslakiin. Oppilashuoltoa vahvistetaan ja myös koulurauhan varmistamiseksi tehdään esityksiä.
Opetushallituksen pääjohtaja Jukka Sarjala arvioi, että tulevaisuudessa koulu- ja kuntakohtaiset erot koulutuksessa tulevat olemaan kuuma asia. "Heikot oppimistulokset pesiytyvät niihin kuntiin, joissa on korkea työttömyys, ikääntynyt väestö ja suuri poismuutto. Olisi pohdittava, millä yhteiskunnan toimilla voitaisiin tukea koulujen tavoitteita tällaisessa tilanteessa."
Kaikilla ei mene
hyvin koulussa
Opetus- ja kulttuuriyksikön päällikkö Anneli Kangasvieri Kuntaliitosta muistutti, että voimakas muuttoliike ja ikärakenteen suuri muutos tuovat haasteita koko maan kattavalle peruskouluopetukselle. Vuoteen 2010 mennessä lasten osuuden ennustetaan pienenevän Itä-Suomen ja Lapin maaseutumaisissa kunnissa paikoin jopa kolmanneksella viime vuodesta. Samalla vauraat alueet vaurastuvat edelleen.
Suomalaiset ovat menestyneet oppilaiden lukutaidon ja matemaattisten aineiden oppimistuloksissa kansainvälisen Pisa-tutkimuksen mukaan varsin hyvin. Kaikilla ei kouluissa kuitenkaan mene lääninsivistysneuvoksen Pertti Kokkosen mukaan hyvin.
"Noin 20 prosenttia ikäluokasta ei kykene suoriutumaan peruskoulun oppimistavoitteista.
Seminaarissa muisteltiin myös peruskoulun syntyaikoja vuonna 1972, jolloin ensin Lapin lääni ja muualla jotkut yksittäiset kunnat siirtyivät peruskouluun. Virkamiehenä silloin sitä valmistellut pääjohtaja Jukka Sarjala kuvasi peruskoulua yhdeksi itsenäisen Suomen tärkeimmiksi yhteiskunnallisiksi uudistuksiksi. Kivutta ei peruskouluun päästy siirtymään. "Sen edestä tehtiin työtä pitkän aikaa. Jouduimme taistelemaan ennakkoluuloja vastaan."
Juhlaseminaarissa luovutettiin läänin matemaattis-luonnontieteellisten aineiden hyvän opettajan palkinto raahelaiselle lehtorille Kaarina Hakalalle. Hän tunnetaan ennakkoluulottomana ja innokkaana opettajana, joka oivalsi jo varhain verkottumisen yli oppilaitosrajojen.
Kunniakirjan kodin ja koulun yhteistyön kehittämisestä lääninhallitus myönsi Muhoksen Hyrkin ala-asteen koululle. Koulussa on kuusi opettajaa ja 125 oppilasta. "Koen kunniakirjan työnohjaukseksi koululle ja kodille ja ennen kaikkea kunnan ylemmälle virkamiesjohdolle, joka ajoittaisesssa virtuaalimaailmassaan on kaukana koulun arkitodellisuudesta", totesi kiitospuheessaan rehtori Markku Matveinen.