Kirjoittaja on oululainen
europarlamentaarikko (sd.).
Jo vähän kulahtanut tarina eläintarhasta karanneesta norsusta kuvaa varsin hyvin eurooppalaista sielunmaisemaa.
Kun saksalainen sai tietää norsusta, hän suunnitteli heti norsusta uutta bisnestä. Ranskalainen mietti, miten monta herkullista gourmet-ateriaa norsusta voisikaan tehdä ja suomalainen tietenkin pohti, mitähän se norsu ajattelee suomalaisista.
Vuodenvaihteessa Suomessa vieraili ennätysmäärä venäläisiä. Suomen lehdet haastattelivat tervetulleita turisteja suomalaiseen tyyliin kysymällä, että miksi tulitte Suomeen.
Maahanmuuttajaystäväni ovat kertoneet, että kysymys esitetään heille päivittäin, jopa vuosien oleskelun jälkeen. Seuraavaksi yleensä kysytään ihan ystävällisesti, että milloin aiotte lähteä pois.
Venäläiset turistit kehuivat vuolaasti Suomea. Välillä oikein ihmettelin, että mistä sitä kiitosta oikein satelee. No, luonto on kaunis. Kaikki sujuu mallikkaasti. Ihmiset ovat ystävällisiä ja palvelu kaupoissa loistavaa. Hinnat ovat halpoja ja laatu korkeatasoista.
Suomeen vierailulle saapuneet britit tai saksalaiset puolestaan pitävät Suomea kalliina ja ihmisiä epäystävällisinä.
"They are really running me over", kuulin brittituristin huudahtavan Stockmannin edessä, kun meikäläiset rynnivät ovesta ulos muista välittämättä.
Kauneus on tunnetusti katsojan silmässä, mutta hintatason ja laadun luulisi olevan enemmän faktaa kuin fiktiota.
Pietarista tulevalle turistille saattaa Helsinki ja Oulu näyttäytyä halvalta ja ystävälliseltä, mutta Berliinistä tulevalle Suomi on kallis maa, eikä se palvelukaan aina niin ystävällistä ole.
Suomessa on viime kuukausina keskusteltu vilkkaasti brändeistä. Vaikka kysymyksessä ei ole samanniminen kuuluisa juotavaksi tarkoitettu aine, jonkin sortin humalan keskustelu on saanut aikaan.
Mitkä ovat todelliset vahvuudet? Ylivoimainen brändi on tasa-arvo. Kaikkine ongelmineenkin Suomi on yksi maailman tasa-arvoisimmista maista. Peruskoulu sen tekee, sanovat Pisa-tutkimukset.
Kyllä, mutta peruskoulun lisäksi Suomen korkeatasoinen lasten päivähoitojärjestelmä niittää tällä hetkellä maailmalla mainetta tasa-arvoisen Suomen lippulaivana.
Korkeatasoinen päivähoito kaventaa perheiden sosioekonomisia eroja. Professorin ja työttömän jälkikasvu halutaan korkeatasoiseen päivähoitoon.
Kiitos hyvän päivähoitojärjestelmän, Suomessa Virtasen perheessä on enemmän lapsia kuin espanjalaisessa Serranon perheessä, jonka vaiheita saamme Suomenkin televisiossa jälleen seurata.
Keskustelu päivähoidon rajoittamisesta alkaa varmuudella, kun vaalien jälkeinen todellisuus selviää tulevissa eduskuntavaaleissa valituille. Jo nyt on sanottava iso Ei politiikalle ja politiikoille, jotka aikovat kajota päivähoitoon esimerkiksi vaatimalla ryhmäkokojen suurentamista.
Olin pari vuotta sitten kansainvälisessä päivähoitoa käsitelleessä seminaarissa. Siellä ranskalaiset korostivat korkeatasoisen lasten päivähoidon merkitystä maahanmuuttajien integroimisessa.
Heidän mielestään juuri pohjoismaisen hyvinvointivaltion malli on paras. Lapsi oppii päivähoidossa nopeasti kielen ja äiti saa kontaktin kodin ulkopuolisen maailmaan.
Peruskoulu on Suomi-brändeistä tunnetusti merkittävin. Joissakin Pisa-tutkimuksissa Suomea paremmin pärjänneestä Etelä-Koreasta ei ole juuri opittavaa. Hyvien testitulosten selitys siellä ei ole koulujärjestelmä, vaan koulupäivän jälkeinen yksityisopetus, jonka vanhemmat kustantavat.
Pisa ei saa mennä päähän, vaan peruskoulun kehittämistä on jatkettava.
Olen varma siitä, että peruskoulun pilkkaajat olisivat vielä voimissaan ilman kansainvälistä tunnustusta. Muutama kuukausi sitten Kalevassa julkaistiin Kokoomuksen Oulun piirin kannanotto, jonka mukaan peruskoulu tasapäistää. Vanha kaiku on askelten.
Peruskoulun rakenteet ovat tasa-arvoisia, mutta ytimen muodostavat motivoituneet ja ammattitaitoiset opettajat. Esimerkiksi Saksassa opettajan ammatti ei ole yhtä arvostettu ja houkutteleva kuin Suomessa.
Voisiko Oulu ottaa brändikseen peruskoulun kehittämisen? Oulussa ovat maailman parhaimmat koulut ja maailman parhaimmat opettajat - miltä tuntuu?
Oulun yliopistossa on kasvatustieteellinen tiedekunta, joka yhdessä Oulun koulun kanssa voisi ideoida peruskoulun kehittämistä tavalla, joka nostaisi myös Oulun maailmankartalle. Tämä, jos mikä sopisi koulukaupungin perinteeseen.
Venäläisten turistien mielestä Suomen brändeistä vahvin on luonto. Luontoa pitää vaalia ja suojella. Euroopan harvoja vapaana virtaavia lohijokia on Tornionjoki. Suomen lohikanta on kääntynyt jyrkkään laskuun Suomen merkittävimmällä lohen kutupaikalla Tornionjoella.
Smolttien eli joelta merelle vaeltamaan lähteneiden poikasten kuolleisuus on kasvanut. Monien asiantuntijoiden mukaan kuolleisuus korreloi hyljekannan kasvun kanssa.
Maa- ja metsätalousministeri on ollut saamaton lohiasiassa. Rehellisesti sanottuna: ministeri Sirkka-Liisa Anttila on myynyt Suomen arvokkaan luonnonlohen etelän ammattikalastajille.
Lohipolitiikka on myös EU-politiikkaa. Suomen pitäisi viedä asia ponnekkaasti EU:n ministerineuvoston esityslistalle. Puolalaiset pitää saada kuriin. Ei ole järkeä siinä, että ajoverkkojen käytön kieltämisen jälkeen puolalaiset siirtyvät ajosiimoihin. Luonnonlohen kanta ei kestä nykyisiä kalastusmääriä.