Oulu
Oulun läänin maaherra Eino Siuruainen arvostelee suomalaista Interreg-ohjelmakäytäntöä irrallisuudesta ja epämääräisyydestä.
Venäjää ja varsinkin Venäjän Karjalaa hyvin tunteva Siuruainen epäilee, että huomattava osa rajan taakse suuntautuvista kehittämishankkeista elää vain suunnittelukauden muuttumatta tavoitelluksi, kouriintuntuvaksi toiminnaksi ja todelliseksi bisnekseksi.
"Tällainen vaara on olemassa, jos ei tunneta sikäläistä todellisuutta, tarpeita ja mahdollisuuksia", hän sanoo.
Siuruaisen mielestä kaiken onnistumisen edellytys on venäläisen osapuolen sitoutuminen. Se taas edellyttää avointa ja jatkuvaa vuorovaikutusta.
Hän ottaa esimerkin lääninhallituksen kontolla olevasta sosiaali- ja terveystoimen raja-alueyhteistyöstä.
"Siinä on siirrytty yksittäisistä sirpalehankkeista laajempiin ohjelmakokonaisuuksiin, joiden toteutukseen naapurin edellytetään myös sitoutuvan omalla rahalla ja toiminnallaan", hän sanoo.
Malli on sama kuin Suomen omassa lähialueyhteistyöstrategiassa. Sekin tukee mieluummin laajamittaisia, rakenteellisia kehittämishankkeita kuin suppeita ja sattumanvaraisia kertaprojekteja.
Perusasiat kuntoon
Matkailun kehittämisohjelmiin pätevät Siuruaisen mielestä samat lainalaisuudet kuin muihinkin. Hän myöntää, että urakka on iso, mutta siihen kannattaa mennä mukaan.
"Venäjän Karjalan matkailussa on suuret mahdollisuudet, kunhan perusasiat tehdään selväksi", hän sanoo.
Selvitettävää löytyy hänen mielestään liikennejärjestelyistä, matkailijoiden turvallisuudesta, ohjelmapalveluista, majoituksesta ja niinkin itsestään selvästä, mutta tuiki tärkeästä asiasta kuin ruokahuolto.
"Suomalaisten on turha lähteä kauppaamaan Venäjän-matkoja keskieurooppalaisille, ellei tiedetä prikulleen, millä edellytyksillä matkailijat voivat ylittää rajan ja missä, ovatko luvatut ohjelmapaketit, majoitus ja ruokailu kunnossa ja millä hinnalla. Näistä perusasioista on kyettävä neuvottelemaan ja tekemään niistä luotettavat paperit venäläisen partnerin kanssa", hän sanoo.
Siuruainen panostaisikin matkailuyhteistyössä erityisesti koulutukseen, myös asenteelliseen.
"Tässä onnistuminen palvelee varmasti myös omia, rajan ylittävästä yhteistyöstä kiinnostuneita matkailuyrittäjiämme", hän sanoo.