Siemenperunatutkimus saa lisää tehoa, kun valtiovarainvaliokunta lisäsi tuotannon tutkimus- ja kehitystyöhön 300 000 euron määrärahan Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) Ruukin tutkimusasemalle.
Tutkimusaseman johtajan Erkki Joki-Tokolan mielestä siemenperunatutkimuksen tulevaisuus näyttää tällä hetkellä erittäin vahvalta, kun määrärahan lisäksi pakettiin lisätään Oulun Läänin Talousseuran perunatutkimuksen professuuri sekä entistä tiiviimpi yhteistyö Proagria Oulun maaseutukeskuksen neuvonnan kanssa.
Kaikki nämä asiat yhdessä viestittävät siemenperunatutkimusta tehneille tiedon siitä, että toiminta nähdään laajemminkin tärkeäksi Pohjois-Suomessa. Tutkimustyö on kasvanut ja kehittynyt pienistä asioista merkittäväksi siemenperuna-alan kehittämistyöksi, jossa ovat mukana niin tuottajat, yritykset, Oulun seudun osaamiskeskusohjelmaan kuuluva Bioforum sekä yliopistot Suomessa ja Euroopassa.
Bioforumin Agrobiotekniikkaa siemenperunatuotannossa -tutkimusohjelman tieteellinen asiantuntija, professori Jari Valkonen Helsingin yliopistosta näkee siemenperunatutkimuksen etuna erityisesti ainutlaatuista kykyä verkostoitua.
Tutkimuksen tieteellisyys vain syvenee
Kehitystyötä on tehty olemassa olevin resurssein ja työssä on päästy verkoston kautta pitkälle. Lisämääräraha ja Ruukin tutkimuslaboratorio antavat mahdollisuuden viedä tutkimusta yhä tieteellisempään suuntaan.
"Helsingin yliopistolle yhteistyö siemenperunatutkimuksessa tarjoaa monien tutkimuslinjojen sovelluspaikkaa, mahdollisuuden soveltamiskokeiluihin ja tutkimustulosten hyödyntämiseen sekä tutkijakoulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseen. Esimerkiksi erilaisten taudinaiheuttajien diagnostiikkaan liittyvien välineiden ensimmäisiä sovelluksia voidaan ottaa tätä kautta käyttöön", Valkonen sanoo.
Tutkimusaseman vanhemman tutkijan Elina Virtasen mukaan tutkimusohjelma laajenee kansainväliseksi tutkimushankkeeksi jo ensi vuoden aikana. Valkosen mukaan MTT:n käynnistämä EU-hanke, jossa on mukana toimijoita yli 20 maasta, tuottaa tuloksia jo muutaman vuoden sisällä. Tutkimusasemalla on siten jo nyt aktiivinen rooli kansainvälistymisessä.
Yhteys käytäntöön
tulee säilyttää
Vaikka rahoitus on toki siemenperunatutkimuksen kehittämisessä keskeinen asia, pitää Virtanen tärkeänä jo tutkimuksen alussa syntyneen tiiviin yhteyden säilyttämistä varsinaisiin tuottajiin. Siemenperunakasvattajat ovat yhtä tärkeä yhteistyökumppani kehittämistyössä kuin tutkijatkin.
"Vaikka tutkimusta kehitetään ja syvennetään, on tärkeää säilyttää yhteinen kieli siemenperunatuottajien kanssa. Osaamis- ja tietotaso heidän keskuudessaan on riittävän korkealla, tiloilta tulee paljon käytännön tietoa ja kokemuksia, jotka ovat kehittyneet vuosikymmenten aikana käytännön työssä", Virtanen muistuttaa.
Perunatutkimus perustuikin alussa viljelijöiden pelloilla tehtyihin kenttäkokeisiin, jolloin he myös käytännössä näkivät, miten tutkimustyötä tehdään. Samalla syntyi luottamuksellinen suhde tutkimukseen. Oulun Maaseutukeskuksen johtaja Vesa Nuolioja näkeekin heidän peruna-agronominsa tutkimustiedon välittäjänä käytännön viljelytyöhön, mutta samalla myös käytännön viljelijöiden kanavana tutkimuksen suuntaan.
