Suomessa päästiin nauttimaan varhaisperunoista tänä vuonna lähes kaksi viikkoa tavanomaista aikaisemmin. Poikkeuksellisen lämpimät ilmat takasivat myös herkullisen mansikkasesongin käynnistymisen etuajassa.
Varhaisperunaa istutettiin jo huhtikuun aikana. Osa aikaisimmista perunoista on muovin alla tai avohuoneessa kasvatettua.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen vanhemman tutkijan Leo Mustosen mukaan varhaisperuna on joissakin tapauksissa jopa yli kaksi viikkoa etuajassa.
”Esimerkiksi saaristossa on päästy hyvinkin varhain kylvämään hiekkamaahan. Aikaisin sato tulee Turun ympäristöstä.”
Varhaisperuna on ajankohtaan nähden normaalia edullisempaa. ”Aikainen sesonki sallii huokeammat hinnat. Osa kaupoista myy varhaisperunaa nyt sisäänvetohintaan.”
Yllätys suomalaisille
Yleensä ruotsalainen varhaisperuna tulee suomalaista aikaisemmin kauppoihin.
Tänä vuonna suomalainen peruna on tullut suurin piirtein yhtä aikaa.
”Tämä on aiheuttanut kaupoissa sekaannusta, sillä asiakkaat ajattelevat varhaisperunan olevan ruotsalaista”, toteaa hedelmä- ja vihannesosaston hoitaja Juha Pinola Oulun Prismasta.
Pääkaupunkiseudun Citymarket-kauppias Kalevi Sivonen pitää varhaisuutta positiivisena asiana.
”Hyvähän se on, että suomalainen satokausi pidentyy. Ihmisten odotusarvot ovat kasvaneet lämpötilojen myötä. Kun perunat ja mansikat ovat näin aikaisessa, kysellään nyt jo suomalaista kukkakaalta.”
Toreilla tarjolla oleva varhaisperuna on hyvin usein käsin kuokittua, kun taas kaupoissa olevat suuret määrät kuokitaan koneella.
”Pidän käsin kuokittua perunaa parempi laatuisena, kuori ei ole vahingoittunut lainkaan”, torikauppias Ilpo Roivainen sanoo.
”Ihmiset ovat olleet yllättyneitä nähdessään näin aikaisia kotimaisia perunoita, ja kauppa on käynyt hyvin. Perunat ovat herkullisimmillaan.”
Pohjois-Suomen alueella peruna tulee vielä etelästä, mutta paikallista perunaa on luvassa esimerkiksi Oulun seudulla jo juhannusviikolla.
Mansikat hakevat hintaa
Mansikat toivat suomalaisille kesän parinkin viikon etuajalla aikaisempaan verrattuna. Normaaliviljelyllä mansikat tulivat noin viikkoa aikaisemmin ja harsoviljelyllä kaksi viikkoa aikaisemmin.
Harsoa käytetään nopeuttamaan kehitystä ja näin aikaistamaan satoa.
Hedelmä- ja marjanviljelijäinliiton toiminnanjohtaja Hannu Salon mukaan eteläisessä Suomessa on mansikan viljelyssä jo täysi sato menossa - ainakin harsojen alla. ”Keski-Suomessa vielä aloitellaan ja pohjoisemmassa osassa maata kerätään ensimmäisiä satoja luultavasti viikon päästä.”
Lämpimän kevään lisäksi mansikkasatojen varhaiseen kypsymiseen on vaikuttanut kuivuus. Maa lämpenee kuivuuden ansiosta ja kehitys nopeutuu.
”Mansikoiden hinnat hakevat vielä paikkaansa. Ilmat ovat niin vaikuttava tekijä, että on hankala tässä vaiheessa sanoa mihin hinnat asettuvat. Yleensä ne ovat alussa korkeat, sitten laskevat ja taas sesongin lopussa nousevat”, Salo sanoo.
Esimerkiksi pitkä sadejakso vaikuttaa mansikoiden kypsymiseen hidastavasti. Ilma jäähtyy sateella huomattavasti ja tarjonta romahtaa.
Viimeksi 1970-luvulla
Etelä-Suomessa sijaitsevan Marttilan maatilan omistaja Markku Marttila kertoo syöneensä ensimmäisen punaisen mansikan jo toukokuun loppupuolella. ”Viimeksi tällaista on tapahtunut 70-luvulla.”
Marttilan maatilalta lähtee mansikoita paljon myös pohjoiseen. Marttila toivoo ihmisten huomioivan mansikkamaailman aikaisen aikataulun, sillä päätuotantosato on ohitse kenties jo heinäkuun puolessa välissä. ”Etenkin marjojen pakastajat, älkää odotelko liian pitkään mansikan ostoa miettiessänne.”
Varhaiset kotimaiset mansikat ovat mietityttäneet ja ilostuttaneet myös ihmisiä toreilla. ”En ole vielä ehtinyt mansikkaa ostamaan, mutta varmasti tämä lämpö on tehnyt sen, että mansikat tulivat nyt jo. En muista milloin olisi tullut näin aikaisin, mutta varmasti kauan sitten”, miettii torilla vihanneksia ja marjoja ostamaan tullut oululainen nainen.