Ylivieska Puupöly aiheuttaa allergioita, kuten astmaa, ja ärsyttää hengitysteitä. Myös pelletit pölisevät, mutta Oulun yliopiston kemian laitoksella on tiedossa keinot estää pölinää.
"Pellettien laatua parantaisi perunanjalostuksen yhteydessä syntyvän pottumäskin lisäys pellettien sekaan sideaineeksi", dosentti Toivo Kuokkanen yliopistolta sanoo.
Suomen Pellettienergiayhdistyksen mukaan pelleteistä irtoaa pieniä määriä erittäin hienoa puupölyä. Puupöly ärsyttää silmiä ja hengitysteiden sekä nenä- ja suuontelon limakalvoja.
Puupöly lisättiin viisi vuotta sitten Yhdysvalloissa viralliseen syöpää aiheuttavien tekijöiden luetteloon. Tieteellisten tutkimusten perusteella syöpää aiheuttavat nimenomaan tammen ja pyökin pölyt.
"Toinen ongelma on tulipalojen riski, kun ilmassa on kuivaa puupölyä. Siihenkin pottumäski tepsii", Kuokkanen näkee.
Dosentti vetää jo meneillään olevaa pellettitutkimusta ja hakemusvaiheessa olevaa EU-hanketta, jossa myös perunankuorista saatavan perunamäskin käyttöä sideaineena tutkitaan systemaattisesti. EU-hankkeet ovat tunnetusti pitkäkestoisia, eikä tämäkään ole päässyt vielä kunnolla vauhtiin.
"Työtä on valtavasti ja se on aitoa, ekologista tutkimustyötä."
Kuokkanen näkee, että biomassojen hyödyntäminen voisi osaltaan helpottaa Pohjois-Pohjanmaata taistelussa työttömyyttä vastaan.
"Jatkossa ei ole joutomaita ja -metsiä. Ne kaikki valjastetaan tuotantoon jollakin lailla", dosentti uskoo.
Oulun yliopisto esiselvittää ja testaa perunamäskin käyttöä myös bioetanolin valmistukseen.
"Se olisi kestävää kehitystä kauneimmillaan", Kuokkanen hymyilee.
Hukkatavarasta arvotavaraksi
Ylivieskassa sijaitseva Kotirannan Vihannesjaloste Oy on mukana kehitysyhteistyössä yliopiston kanssa.
Yritys jalostaa vuosittain noin miljoona kiloa perunaa, joten perunajätettäkin syntyy runsaasti. Perunankuorimisen SM-kisoissa Kiimingissä tuotettu jätemäärä on siihen verrattuna minimaalinen.
Dosentti Toivo Kuokkanen haaveilee, että jätevirrat saadaan hyödynnettyä täydellisesti. Kaikille ainesosille löytyisi näin uusiokäyttöä.
Vihannesjaloste Oy saa perunansa rannikolta mahdollisimman tasalaatuisena ja pääasiassa multaisena. Ne pestään ja kuoritaan koneellisesti. Tällä hetkellä kuoriaines menee lopulta karjanrehuksi.
"Hukkatavarasta pitää tällä hetkellä jotenkin päästä eroon. Jätteellä ei ole arvoa, mutta jos yliopiston suunnitelmat toteutuvat, jätteen arvo voi nousta potun arvon yläpuolelle", Timo Jaakola ylivieskalaisyrityksestä sanoo.
Vihannesjaloste Oy on kasvanut vuoden 1983 Raision sopimusviljelytilasta ja ruokaperunan tuottajasta alansa laaja-alaiseksi osaajaksi, joka häärää noin sadan kilometrin säteellä.
Perunoita se jalostaa pyöreäksi, muusiksi, kuutioksi, suikaleiksi ja viipaleiksi - sekä raakana että kypsänä. Asiakaskuntaan kuuluvat muun muassa ylivieskalaiskoulut, terveyskeskus, ruokaravintolat ja vanhainkoti.
Yritys työllistää yrittäjäpariskunnan lisäksi viisi ihmistä. Jos perunankuorille löytyy markkinarako, tilanne muuttuu.
"Yritys pysyy virkeänä, kun sitä kehittää, eikä keskity tekemään vain yhtä hommaa", Jaakola kiteyttää.
Toivo Kuokkasen mielestä Vihannesjaloste Oy:stä löytyy tarpeeksi lähtöainetta biopolttoaine- ja pellettitutkimuksiin.
"Kaikkea pitää testata. Ei mihinkään tuotantolaitokseen voi sijoittaa viittä miljoonaa euroa ja huomata, ettei homma toimi. Tosin bisnes ei kuulu minulle; ainoastaan ekologinen ja yhteiskunnallinen vastuu asiantuntijana", Kuokkanen naurahtaa.