Oulu-Tyrnävä Pitkä ja kylmä alkukesä on ollut omiaan satotasoa heikentävän perunaseitin yleistymiselle. Perunaseitti aiheuttaa epämuodostumia ja halkeamia perunaan. Seittiä torjutaan ennen siementen kylvöä tai kylvön aikana kemiallisesti peittaamalla.
"Taimettuminen kesti tänä kesänä kylmyyden takia toista kuukautta. Perunaseittiä varmaankin tulee olemaan", Matinollin Peruna Oy:n Jari Matinolli kertoo. Viime kesän vitsaus oli kuivasta ja kuumasta pitävä perunarupi.
Perunavakoa kahlaava Matinolli tarkastelee siemenperunoiden lehtiä perunaruton merkeiltä. Vaikka alkukesä olikin kostea, ei pian kukkivissa perunanvarsissa näy merkkejä rutosta.
Ruiskutukset
ensi viikolla
Ruton itiöt säilyvät maassa useiden vuosien ajan odotellen perunoita ja sopivan kosteaa, lämmintä säätä. Maata piiskaava sade roiskii mudan mukana itiöitä alimmille lehdille.
Perunarutto on perunan lehdet tappava sienitauti. Perunarutto tulee vääjäämättä joka syksy. Jos se osuu jo kasvukauteen, jää perunan kasvu kesken.
"Rutto näkyy lehdissä tummina läiskinä, alapuolelle ilmestyy vaaleaa nukkaa. Etelä-Suomessa on tehty jo ensimmäiset havainnot", Matinolli kertoo.
Rutto on jokakesäinen, ruiskutuksilla torjuttava ongelma. Matinollin Peruna Oy:ssä ruiskutukset aloitetaan ensi viikolla. Ruton leviämistä voidaan myös ehkäistä leikkaamalla tartunnan saaneet varret pois.
Alkukesän sääolosuhteita tähdellisempää ruton leviämisen kannalta on heinä-elokuun sää: märkä sää lisää tartuntariskiä.
Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen kasvintarkastaja Atro Virtanen pitää Kaakkois-Suomessa havaittujen koloradonkuoriaisten leviämistä Oulun seudulle epätodennäköisenä.
"Periaatteessa suotuisasta suunnasta puhaltava myrskytuuli voisi tuoda kuoriaisia tänne", Virtanen toteaa.
Pohjois-Suomi on syrjässä myös muiden vaarallisten tautien ja tuholaisten, kuten rengasmädän ja peruna-ankeroisen, tuhoalueesta.
Etanat vioittaneet
jo mansikoita
Marjakasveja ajatellen viileä sää on vähentänyt tuholaisten esiintymistä. Jonkin verran mansikkapunkki voi vähentää satoa.
Kosteus on myös parantanut luteiden elinoloja. Esimerkiksi mansikassa luteen tunnistaa marjojen epämuodostumisista ja makuhaitoista. Luteet aiheuttavat haitan jo kukintovaiheessa. Oulun Pro Agria maaseutukeskuksen puutarhaneuvoja Kirsti Voho ei kuitenkaan pidä tätä kesää juurikaan normaalikesää pahempana.
Suurimmaksi kosteiden kesien ongelmaksi Voho nimeää etanat, jotka ovat jo vioittaneet ja tulevat vioittamaan mansikoita. Vaikka sateinen sää ei lisäisikään tuholaisongelmaa tänä kesänä, voivat sateiden vaikutukset olla nähtävissä myöhemmin.
"Runsaalla sateella tuholaiset tipahtavat ennemmin kasvustoihin hyviin lisääntymisolosuhteisiin. Tämä voi aiheuttaa ongelmia tulevina vuosina."
Seisova ilma ja runsaat sateet tulevat tänä vuonna todennäköisesti näkymään marjoissa harmaahomeen esiintymisenä.
"Harmaahome iskee lehtiin tai marjoihin. Ratkaisevinta ovat kuitenkin poiminta-ajan olosuhteet. Mikäli poimitaan kosteasta kasvustosta, heikkenee marjan säilyvyys ja harmaahomeriski voimistuu."
Viljakasvien pahimmasta tuholaisesta, tuomikirvasta, ei ole tänä vuonna merkkejä. Kirvatuhoja pystytään ennustamaan laskemalla tuomissa talvehtivia munia.