Oulu Peruna on edelleen tuttu näky joukkoruokailujen padoissa. Suurtalouksissa tarjottavan keitinperunan laadussa on kuitenkin kuluttajien mielestä parantamisen varaa.
Kuluttajatutkimuskeskuksen tuoreessa tutkimuksessa selviää, että joukkoruokailuissa nauttivien aikuisten mielestä perunan ongelmana on vetisyys ja huono maku, kun taas koululaisten keskuudessa elää tiukka käsitys kumipotuista.
"Tutkimuksessa kuultiin myös suurtalousalan ammattilaisia, jotka eivät kokeneet voivansa toiminnallaan enempää vaikuttaa keitinperunoiden laadun parantamiseen. Kuluttajat sen sijaan uskoivat asianmukaisemman kypsennyksen, toisenlaisen tarjoamistekniikan tai kuorellisen perunan olevan ratkaisuvaihtoehtoja. Enemmistö ei kuitenkaan jaksaisi kuoria pottujaan itse", tutkija Katja Järvelä kertoo.
Vastuu viljelijällä
ja keittiöllä
Perunat tulevat toimittajalta veteen säilöttynä tai säkkiperunoina. Vedessä oleviin kuorittuihin perunoihin ei Järvelän mukaan tarvita lisäaineita ollenkaan, mutta säkkiperunoihin lisätään kuorimisen jälkeen raakatummumisenestoaine.
"Vesi kuitenkin yksistään voi saada aikaan nahkaisen kuoren perunoihin ja kuorittu peruna on hyvin herkkä herkku. Nimitys kumipottu tulee tästä nahkakuoresta ja uskon, että tuo nimitys elää niin kauan kuin pottua syödään", Järvelä naurahtaa.
Pohjankartanon keittiöpäällikkö Leena Ahonen harmittelee perunalaadun ajoittaista heikkenemistä todella huonoksi. Perunavuosi, tärkkelyksen määrä ja lajikkeen laatu vaikuttavat perunoiden makuun, vetisyyteen ja jauhoisuuteen. Myös säilömisellä on osansa asiassa.
"Toisinaan huomaa, että potut ovat tainneet olla jo viljelijällä mahdollisesti päiviä vedessä. Emme tiedä tilauksen saadessamme, milloin potut on kuorittu. Tällaisiin perunoihin on muodostunut ikään kuin uusi sitkeä kuori, joka ei päästä perunaa kypsymään kunnolla."
Ahosen mukaan oppilaat ovat miettineet, josko alkaisivat itse kuorimaan pottunsa. Tällöin vitamiinit ja ravinteetkin saataisiin pysymään tuotteessa.
"Taitaa tässä kuitenkin olla paremman yhteistyön paikka perunan toimittajalla ja tilaajalla, jos laatuun halutaan vaikuttaa. Vastuu laadusta jakautuu sekä viljelijälle että keittiölle ", Ahonen arvelee vakavana.
Potut ovat kuin yllätysmunia
Oulun konservatorion opiskelijat Heikki Niskakangas ja Jarmo Valli käyvät päivittäin Pohjankartanolla syömässä noin tuhannen muun kanssa. Peruna maistuu kun on nälkä, mutta kehuttavaa pojat eivät siitä löydä.
"Keitossa potut maistuvat paremmilta kuin yksittäin keitettynä, jolloin ne ovat yleensä kuivia, kylmiä ja sitkeitä palleroita", Niskakangas miettii.
Vallin mukaan potut ovat kuin yllätysmunia: milloinkaan ei tiedä mitä sisältä löytyy.
"Toisinaan niitä voisi kyllä keittää hieman pitempään ja toisinaan ne voisivat vain olla yksinkertaisesti laadukkaampia!"