Asuminen: Oulun Lip­po­ran­nan kort­te­lis­ta löytyi poik­keuk­sel­li­nen ma­ja­paik­ka, joka pois­tet­tiin käytön puut­teen vuoksi

Sotaharjoitukset: Ou­lu­lai­nen Teemu Hil­tu­nen, 25, sai käskyn ker­taa­maan ja suureen Na­to-har­joi­tuk­seen

Tuulivoima: Vesa Hakola tietää, mitkä ovat maan­omis­ta­jan su­den­kuo­pat tuu­li­puis­to­jen suhteen

Mainos: Tilaa Kaleva tästä

Peruna lähti val­loit­ta­maan maail­maa Andien rin­teil­tä

Chincheron kylässä 3 800 metrin korkeudessa Perun Andeilla on peruna taimella marras-joulukuun vaihteessa, sikäläisen kesän alussa. Vieressä kasvaa toista mukulakasvia, ollucoa, josta harva suomalainen on koskaan kuullut.

Pottua moneen makuun. Perussa on 3 000 erilaista perunalajiketta.
Pottua moneen makuun. Perussa on 3 000 erilaista perunalajiketta.
Kuva: Arkisto

Chincheron kylässä 3 800 metrin korkeudessa Perun Andeilla on peruna taimella marras-joulukuun vaihteessa, sikäläisen kesän alussa. Vieressä kasvaa toista mukulakasvia, ollucoa, josta harva suomalainen on koskaan kuullut.

Seuraavassa kylässä peruna jo kukkii, ja vielä alempana, lämpimässä laaksossa, väki on perunan nostossa. Leveisiin värikkäisiin villahameisiin ja knalleihin pukeutuneet maalaisnaiset lepuuttavat selkäänsä kesken työn.

Turkulaissyntyisen elintarviketutkijan Ritva Repo-Carrascon mukaan Perulla olisi jatkuvasti uutta annettavaa maailman ruokapöytään.

Tietyt vilja- ja mukulakasvit tai papulajit ja hedelmät ovat pysyneet vuosisadat piilossa muulta maailmalta. Ne ovat perunan lailla entisen inkavaltion ja sitäkin vanhempaa muinaista perintöä, jonka valloittajaespanajalaiset suurelta osin lykkäsivät syrjään ruokapöydistänsä ja tiputtivat samalla muunkin maailman ruokalistoilta.

Perussa on erilaisia ekologisia lokeroita, erilaisia kasvupaikkoja, runsain määrin: rannikolla, vuoristossa ja Amazonian alueella. Olosuhteiden kirjavuudesta kumpuaa, että maasta on kotoisin kymmeniä ja kymmeniä erilaisia ruokakasveja, joista osaa on viljelty 10 000 vuoden ajan.

Ritva Repo-Carrasco on asunut Perusssa vuodesta 1986 ja tutkinut siitä saakka maan alkuperäisiä ruokakasveja. Perunan leviäminen maailmalle on ruoan historian kiehtovia tarinoita.

Perunan viljely alkoi Andeilla - nykyisen tiedon mukaan Perun alueella - tuhansia vuosia sitten ja levisi 1500-luvun lopulta lähtien espanjalaisten kuljettamana ensin Eurooppaan, aluksi hitaasti, sillä uutukaista ei heti osattu käyttää oikein. Maailmanvalloitus käynnistyi vasta parisataa vuotta myöhemmin.



3 000 erilaista
perunalajiketta


Nykyisinkin Perussa viljellään 3 000 perunalajiketta, mikä on eurooppalaisittain ajatellen uskomaton määrä.

"Niitä on valkoisia, keltaisia, punaisia, mustia, kirjavia. Pitkiä, pieniä ja pyöreitä. Vaikka mitä. Jokaisella on oma käyttötarkoituksensa, ja viljelijät tietävät itse, mikä mihinkin ruokaan on parasta", Repo-Carrasco kuvaa.



Ennen köyhien ja
intiaanien ruokaa


Ritva Repo-Carrasco muutti Viikin opiskeluvuosien jälkeen perulaisen aviomiehensä kotimaahan. Hänen ensimmäinen tutkimansa vilja oli quinoa, silloin vielä Perun ulkopuolella tuntematon kasvi, joka nykyisin tunnetaan Suomessa saakka "intiaaniviljana" tai kinuana.

Quinoa on poikkeuksellista ravintoa. Sen valkuaisainepitoisuus on korkeampi kuin tavallisten viljojen, ja lisäksi proteiinin laatu on erinomainen, jopa parempi kuin soijan, ja viljan muutkin aineosaset ovat laadukkaita. Se olisi siksi oiva lisä erilaisia dieettejä tai kasvisruokavaliota noudattaville.

Quinoa oli parikymmentä vuotta sitten Perussa ainoastaan intiaanen ja köyhien ihmisten sapuskaa, jota ei arvostettu. Nyt on toisin. Sitä on tarjolla, ja se on trendikästä. Siitä on tehty marketien hyllyille erilaisia valmisteita aina vauvojen "tutteleista" ja lasten muroista leipiin ja pastoihin saakka.

Quinoan lailla muulle maailmalle "uusia" mutta Perussa vuosituhantisia viljakasveja ovat kiwicha ja kaniwa.

Espanjalaiset kuljettivat aikoinaan omat ravintotottumuksensa uudelle mantereelle. Nykyisestä Ecuadorista Perun yli Chileen ulottuneen inkavaltakunnan jälkeläisten ruokavalio kapeni. Perussa syödään nykyisinkin huomattavan paljon valkoista, ravitsemusarvoltaan tyhjää vehnäleipää.



Peru haluaa pitää
alkuperäiskasvinsa


Peru varoo omien alkuperäiskasviensa viljelyn siirtymistä muualle.

Perunan lisäksi täältä ovat kotoisin - tunnetuimpina - maissi, tomaatti, josta nykyisin syödyt lajikkeet tosin on kehitetty muualla maailmassa, paprikat ja chilit, kurpitsat, avokadot, papaijat, maapähkinä, monet papulajit, kaakao, bataatti, maniokki.