Oulun kaupungin ensi vuonna pidettävien 400-vuotisjuhlien yhdeksi päätapaukseksi suunnitellun Olli Kortekankaan Lucia ja Messenius -oopperan ohjaa Oulun kaupunginteatteriin oululaissyntyinen näyttelijä-ohjaaja Pertti Sveholm (s. 1953), joka on tullut suurelle yleisölle tunnetuksi muun muassa televisiosta, elokuvatöistä ja pitkäaikaiselta kotinäyttämöltään Helsingin Ryhmäteatterista.
Sveholmin nimen nosti alun perin esille säveltäjä Olli Kortekangas. Valinta on sikäli yllättävä veto, että valtaosan oululaisista oopperaproduktioista on tähän saakka ohjannut Leena Salonen. Hänen vastuullaan on myös ensi syksynä kaupunginteatterissa nähtävä Verdin Naamiohuvit, joka samalla toimii uudistetun ja peruskorjatun teatteritalon avajaisteoksena.
Mukava soppa
"Emme ole Olli Kortekankaan kanssa tehneet aikaisemmin yhteistyötä. Hän kuitenkin näki Vantaan oopperaan ohjaamani Puccinin Schianni Schiccin", Pertti Sveholm selvittää. Mozartin Taikahuilun Sveholm ohjasi Porin oopperaan.
"Olen huomannut, että näytteleminen ja ohjaaminen ruokkivat sopivasti toinen toisiaan. Oopperaohjaajana olen vielä untuvikko. Mutta ehkä minulta löytyy teatterin puolelta kokemusta sen verran, että Oulun Messenius-oopperasta voi syntyä oikein mukavakin soppa, kun en ole niin kiinni oopperan konventioissa", Sveholm pohtii.
Ohjaaja ja säveltäjä pistäytyivät helmikuun alussa Oulussa sopimassa asioista kaupunginteatterin johtajan Anu Saaren kanssa.
"Kävimme myös katsomassa Messeniuksen muotokuvaa Oulun tuomiokirkossa. Tällä tavoin hissukseen lähestymme projektia ja annamme alitajunnan työskennellä. Olli Kortekankaallakin on säveltämisessä vielä loppusuora menossa. Kun hän saa oman työnsä päätökseen, minullakin alkaa aktiivisempi vaihe", Sveholm arvioi.
Oopperan harjoitukset alkavat keväällä 2005 ja viimeistään elokuussa pannaan "iso pyörä pyörimään". Ensi-ilta on Oulun kaupunginteatterin suurella näyttämöllä 16. syyskuuta 2005.
Lucia ja Messenius kertoo 1600-luvun oppineesta Johannes Messeniuksesta, joka joutui viettämään Kajaanin linnan vankeudessa parikymmentä vuotta. Oopperan Libreton kirjoittaa aiheesta jo aikaisemmin näytelmän tehnyt Juha Seppälä.
Oulun Valistustalon ja ev.-lut. seurakuntien lisäksi hankkeeseen ovat lähteneet mukaan Oulun kaupunginteatteri, kaupunginorkesteri, konservatorio ja oopperayhdistys sekä Merikosken ammatillinen koulutuskeskus ja sen kuntoutus- ja tutkimuskeskus.
Euroja palaa paljon
Oopperayhdistyksen maksettavaksi ovat Oulun oopperaproduktioissa perinteisesti kuuluneet solistit, vaikka käytännössä tämä periaate ei olekaan aina toteutunut suunnitellulla tavalla.
Oulun kulttuurilautakunta käsitteli tiistaina oopperayhdistyksen Oulun kaupungin 400-vuotisjuhlatoimikunnalle tekemää avustusanomusta, jossa kaivataan 100 000 euron suuruista osarahoitusta Messenius-oopperaan.
"Koska tilausteos esitetään kantaesityksenä Suomessa ja täten teoksen levytys on myöskin mahdollinen, niin teoksen solistien on edustettava kansallista ykkösluokkaa. Tämä asettaa Oulun oopperayhdistykselle suuria taloudellisia vaatimuksia, koska tasokkaiden laulajien esiintymiskorvaukset ovat moninkertaisia verrattuna aikaisempien produktioiden palkkiotasoon", oopperayhdistys perustelee.
Jo pelkät solistikustannukset kahdeksasta esityksestä nousevat oopperayhdistyksen laskelmien mukaan 144 000 euroon. Matkat, majoitus ja päivärahat nielevät 26 000 euroa.
Oopperan kokonaiskustannuksia ei ole vielä pystytty laskemaan. Kaupunginorkesteri ja -teatteri joka tapauksessa ovat varautuneet kattamaan tavalliseen tapaan omat osuutensa kuluista.
"Projekti oli aloitettu jo edellisen teatterinjohtajan aikana, mutta kyllä me lähdemme siitä, että oopperan löytyy rahoitus", lupaa teatterinjohtaja Anu Saari.
Hankkeet myöhässä
Kulttuurilautakunnan kokouksessa oopperan rahoituksesta esitti eriäviä mielipiteitään lautakunnan jäsen Mikko Sormunen (sd.) Hän ehdotti oopperasta annettavan lausunnon jättämistä pöydälle, mutta ei saanut kannatusta.
Kulttuurilautakunta päätyi puoltamaan avustuksen myöntämistä, ja lautakunta vielä kiirehtii rahoituksen järjestämistä.
"Ylipäätään juhlavuoden hankkeet ovat aikalailla myöhässä. Jos ja kun ooppera käsitellään tällä tavoin erikseen, kaikki eivät saa tasa-arvoista kohtelua emmekä pysty kunnolla harkitsemaan, mitkä hankkeista toteuttavat sovittuja juhlavuoden teemoja ja arvoja parhaiten ", Mikko Sormunen valittelee.
Oulun kaupungin viestintäpäällikkö Sirkka Keränen rauhoittaa kiirettä pelkääviä, että oopperaan liittyvät päätöksiä voidaan tarvittaessa tehdä nopeastikin. Syksyn budjettikeskusteluihin saakka ei tarvitse odotella.
"Ensi vuoden rahoja ei tietysti ole olemassa kenellekään, mutta päätökset voidaan silti saada aikaan kuukauden parin sisällä. Itse en päätä mitään, mutta eikös henki ole ollut sellainen, ettei oopperahankkeen eteneminen vaarannu ainakaan kaupunginhallituksen päätösten takia."
