Tänään 27. marraskuuta vietettävällä karjalan kielen päivällä on erityinen merkitys Oulun seudulla – asuuhan täällä kaikkia karjalan kielen muotoja, vienan- ja eteläkarjalaa sekä aunuksen- eli livvinkarjalaa puhuvia.
Monilla karjalaistaustaisilla ei tuntumaa kieleen, äidiltä tai isältä perittyyn, ole. Siksi karjalan kielen ja kulttuurin elvytykseen on ryhdytty erityisen hankkeen myötä.
Mukaan pääsevät silti kaikki kiinnostuneet, ulottuivat omat juuret Karjalaan tai eivät.
Marraskuun alussa toimintansa aloittanut Karjalan kielen lautakunta toimii tukena elvytyshankkeessa mutta myös kielen ja kulttuurin kehittämisessä.
Arkkipiispa Leon johtama lautakunta on myös myöntänyt ensimmäisen Karjalainen kieliteko -palkinnon.
Sen saavat kolme suomalaista puoluetta, vasemmisto, vihreät ja perussuomalaiset, jotka ovat ainoina ottaneet karjalan kielen puolueohjelmiinsa.
Oululaiset siskokset eli čikokšet Kerttu Nurmela ja Anja Suvanto ovat innolla mukana Karjalan Kielen Seuran hankkeessa. He ovat aloittaneet vierailut oululaisissa iltapäiväkerhoissa.
Leikkien ja lorujen myötä avautuu tuntuma vienankarjalaiseen kieleen ja kulttuuriin.
Aikuisikäisille on hankkeen myötä luvassa monenlaista kielenoppimista karjalan parissa niin ikään.
Testaa tietosi – visassa arvuutellaan erilaisten riskisanojen merkityksiä
Leikkimielisessä visassa voi testata, onko kieliniekka karjalan suhteen.
Kysymykset on laatinut karjalan kielen elvytyshankkeen koordinaattori Heini Karjalainen.
Tietovisassa arvuutellaan erilaisten riskisanojen ja -ilmausten merkityksiä suomeksi.
Riskisanoilla tarkoitetaan sellaisia toisen kielen sanoja, jotka kuulostavat hämmentävän samanlaisilta mutta joiden merkitys onkin toisessa kielessä eri.
Keskenään läheistä sukua olevissa kielissä kuten suomessa ja karjalassa on tyypillisesti paljon tällaisia riski-ilmauksia.
Natalia Giloeva, Timoi Munne ja Santtu Karhu kokoavat näistä parhaillaan minisanakirjaa. Tulevan kirjan nimi on Pertii ruokin, mattii panen.
Lue Kerttu Nurmelan ja Anja Suvannon vierailusta Tuiran koululla
Testaa karjalan kielen taitosi – Valitse oikea vaihtoehto
1. Mitä tarkoittaa: Akku on ylen hajukas?
a) ‘Auton akku haisee tosi pahalle.’
b) ‘Akka haisee tosi pahalle.’
c) ‘Akka haisee oikein hyvälle.’
d) ’Akka on tosi viisas.’
2. Mitä on suomeksi: Putin pučči ei vuvva?
a) ‘Putinin muovipussi ei vuoda.’
b) ‘Putin ei pese koiraansa.’
c) ‘Kunnon tynnyri ei vuoda.’
d) ’Putinin siivoojalla ei ole koiraa.’
3. Mitä tässä kysytään: Äijygo hengie syndyy taksih?
a) ‘Syntyikö miehesi taksissa?’
b) ‘Paljonko ihmisiä mahtuu taksiin?’
c) ’Haiseeko äijän henki taksissa?’
d) ’Montako henkeä syntyy taksissa?’
4. Mitä mahtaa tarkoittaa: Älä sorra rengie?
a) ’Älä kohtele renkiä kaltoin.’
b ’Älä kaada renkiä’
c) ’Älä hauku renkiä’
d) ’Älä kaada ämpäriä’
5. Mitä tässä sanotaan: Elä tikuta räpiskyö alaista! (Rukajärvi)
a) ’Älä töki räpistelevää alaista!’
b) ’Älä neulo huonoa lapasta!’
c) ’Älä työnnä keppejä rötiskön alle!’
d) ’Älä yritä saada rikkinäistä kelloa toimimaan!’
6. Ukko andoi minule olutpuzun. Mitä ukko minulle siis antoi?
a) muovikassillisen olutta
b) oluenhuuruisen suukon
c) olutastian
d) olutveneen
7. Mitä pitää tehdä, kun kuulee käskyn: Vaihta peittosana?
a) Vaihtaa peitto
b) Vaihtaa salasana
c) Vaihtaa lakanat
d) Vaihtaa alusvaatteet
8. Mitä tarkoittaa: Kai minun lapset ollah linnas?
a) ‘Lapseni ovat kai joutuneet vankilaan.’
b) ‘Lapseni ovat kai päässeet Linnan juhliin.’
c) ‘Kaikki lapseni ovat kuninkaanlinnassa.’
d) ‘Kaikki lapseni asuvat kaupungissa.’
9. Mitä tapahtuu lauseessa: Istun susiedan kel kravatil?
a) ‘Istun ja huidon susia kravatillani.’
b) ‘Istun susien kanssa sängyllä.’
c) ‘Istun puku päällä susien keskellä.’
d) ‘Istun naapurin kanssa sängyllä.’
10. Mitä tarkoittaa: Ei himoita nimidä panettua, parem on ičel kai panna?
a) ’En himoitse naapurini puolisoa, itselläni on parempi.’
b) ’En himoitse naapurini panemaa olutta, teen itse parempaa.’
c) En himoitse naapurini omaisuutta, sillä olen itse pannut paremmaksi.’
d) ’En halua tilata mitään, parempi on tehdä kaikki itse.’
11. Mitä hän tekee: Hiän šuoriutuu, mänöy širkkalon eteh? (Pistojärvi)
a) ’Hän kiiruhtaa tyttökoulun eteen.’
b) ’Hän kykenee kuulemaan vielä sirkkojen sirityksen.’
c) ’Hänen täytyy mennä sirkkelin luokse.’
d) ’Hän pukeutuu, menee peilin eteen.’
12. Mitähän minä teen: Pertii ruokin, mattii panen?
a) ’Pertille teen ruokaa, Matin kanssa olen parisuhteessa.’
b) ’Pertin toivotan kylään, Matin panen matkoihinsa.’
c) ’Huonetta siivoan, kiroilen.’
d) ’Perttiä ruokin, Mattia panettelen.’
13. Millä kehuskelen, kun sanon: Äijiä enämbi migu sinul?
a) ’Minulla on isokokoisempi mies kuin sinulla.’
b) ’Minulla on enemmän miehiä kuin sinulla.’
c) ’Miehet pitävät minusta enemmän kuin sinusta.’
d) ’Paljon enemmän kuin sinulla.’
14. Mitä tarkoitan, kun sanon: Minä vabahutan sinut!
a) ’Vapautan sinut!’
b) ’Eroan sinusta!’
c) ’Saan sinut vapautumaan.’
d) ’Vedän sinua turpaan!’
15. Mitä tarkoittaa: Kirjutusnerot kazvetah terväh?
a) ’Kirjailijoilla on usein hyvä terveys.’
b) ‘Älykkäistä lapsista tulee usein myös terveitä.’
c) ‘Tieteentekijät tietävät, miten pysyä terveenä.’
d) ‘Kirjoitustaidot kasvavat nopeasti.’
16. Minkälainen mahtoi olla suistamolainen helppolanda mies?
a) ’lupsakka mies’
b) ‘pienehkö mies’
c) ‘loka-auton kuljettaja’
d) ‘lannanluoja’
(Oikea rivi: d, c, b, d, b, c, b, d, d, d, d, c, d, d, d, b)
