Kymmenes vuosi Ruotsin pääministerinä ei ole ollut Göran Perssonille mikään riemuvuosi. Epäonnistumiset ovat kasaantuneet ja arvostelu myös omien keskuudessa lisääntyy. Vielä kovempaa ja rankempaa näyttäisi olevan tulossa ainakin ensi syyskuun vaaleihin saakka, joissa sosiaalidemokraatit ovat suuressa vaarassa menettää valtansa.
Perssonin pahin kilpailija, häntä 16 vuotta nuorempi kokoomuksen Fredrik Reinfeldt on mielipidekyselyissä paljon häntä edellä.
Vaaleista tulee Perssonin viimeiset vaalit puoluejohtajana, vaikka uutta johtajaehdokasta ei ole näköpiirissä. Mutta kun huomioi että Persson itse nousi kymmenen vuotta sitten tuntemattomuudesta, suuri sosiaalidemokraattinen liike pystyy kyllä löytämään uuden johtajan.
Perssonin katsotaan olevan valmis jättämään paikkansa vuonna 2007 riippumatta siitä, voittaako tai häviääkö hän vaalit. Ylimääräinen puoluekokous voidaan viedä läpi vasta silloin. Persson on selvästi valmis lähtemään, onhan hän niin usein filosofoinut siviilielämästä.
Matkan varrella
ongelmia
Persson on varsinainen tähdenlento. Hänellä on ollut ilmiömäinen kyky kääntää vastoinkäymiset menestykseksi ja pysytellä vallassa huolimatta siitä, että puolue on mennyt taaksepäin. Hän ei ole koskaan hallinnut vain omalla voimallaan, vaan joko keskustan tai ympäristö- ja vasemmistopuolueiden tuella, kuten nyt.
Perssonin katsotaan tuoneen valtiontalouteen vakautta tervehdyttämisohjelmalla, jonka hän aloitti jo valtionvarainministerinä ollessaan.
Asiantuntijat ovat toisaalta sitä mieltä, että menestys, jonka myötä valtiontalous on kääntynyt ylijäämäksi, on perustunut onneen ja Ruotsista riippumattomiin tekijöihin.
Kansankoti
murenee
Perssonin kaudella työttömyys on lisääntynyt ja yhteiskunnassa vallitseva taloudellinen kuilu syventynyt. Yhä useammat ovat tänä päivänä ulkona ruotsalaisesta niin sanotusta kansankodista, jonka puolesta hän on niin lämpimästi puhunut. Yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta vapaa kansankoti oli malli, jonka maan isä Per Albin Hansson vuonna 1928 asetti yhteiskunnalliseksi tavoitteeksi.
Myös Persson halusi tulla maan isäksi. Puolue ei ottanut häntä vastaan erityisen lämpimästi. Hän oli kunnallispoliitikko, sörmlantilainen "maalaisjuntti", jonka katsottiin sopivan huonosti hallituskanslian isännäksi.
Hän sai vastaansa mielenosoituksia jo pian valtaantulonsa jälkeen ja kun hän puhui mahtavan keskusammattiliitto LO:n puolesta, hänelle ei juuri osoitettu suosiota.
Perssonilla ei ollut akateemista koulutusta eikä hän ollut seurustellut Olof Palmen johtaman älymystöeliitin kanssa, joka oli hallinnut sosiaalidemokraattien johtoporrasta aina vuonna 1946 alkaneista Tage Erlanderin ajoista lähtien.
Jonkinlaista lohtua tarjosi kiistelty kunniatohtorin titteli, jonka Persson sai tukemastaan korkeakoulusta.
Carlssonin
löytö
Palmen seuraaja Ingvar Carlsson löysi tuntemattoman kunnallispoliitikon vuonna 1989 ja teki hänestä kouluasioista vastaavan ministerin.
Persson sai tehtäväkseen viedä läpi muutoksen, jota Carlsson itse uskaltanut tehdä, eli siirtää koulutoimi kuntien päätäntävallan alaiseksi. Carlsson arvioi, että Persson oli riittävän kovanäppinen nahistelemaan opettajien ammattiliiton kanssa.
Siitä alkoi hänen vaelluksensa ylöspäin.
Pian hänelle kuitenkin sattui melkoisia kömmähdyksiä. Valtiovarainministerinä hän ennen Yhdysvaltain matkaansa ivasi "Wall Streetin pilkallisesti irvisteleviä finanssisusia". Pääministerikautensa ensimmäisen suuren ulkomaanmatkan aikana hän ylisti Kiinaa sen "poliittisesta vakaudesta". Tämän lausunnon hän on sittemmin joutunut nielemään.
Profiilin
pehmennys
Näpit eivät ole pehmenneet, vaikka mies itse on yrittänyt lieventää kovaa profiiliaan. Pääministeri on tanssinut lastenohjelmissa, taputellut mummoja ja lapsia kokouksissa (ja televisiossa) ja on valinnut tarkasti tiedotusvälineet, joissa hän haluaa esiintyä.
Perssonia on kritisoitu voimakkaasti muun muassa tsunamikatastrofin hoidosta.
Viime aikoina on tullut lunta tupaan Perssonin ja hänen vaimonsa Anitra Steen maatilakaupoista. Tilasta on tarkoitus tehdä herraskartano.
Samaan aikaan ovat tulleet päivänvaloon jättisuuret bonukset, joita Systembolagetin (Ruotsin Alko) johtajana toimiva Steen on saanut.
Talokauppa ja uusi ylellinen elämäntapa ryvettää Perssonin julkisuuskuvaa, saarnasihan hän pääministerikautensa alussa, että "itsensä velkoihin saattanut ei ole vapaa".