Per­na­rut­toa löy­ty­nyt suo­ma­lai­sel­ta nau­ta­ti­lal­ta

Eteläsuomalaisella tilalla on todettu nuorella naudalla pernaruttotartunta. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan tauti todettiin Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitokselle Eelalle lokakuussa lähetetyistä näytteistä.

Pernarutto voi tarttua myös ihmiseen, mutta tartunta on erittäin harvinainen.
Pernarutto voi tarttua myös ihmiseen, mutta tartunta on erittäin harvinainen.

Eteläsuomalaisella tilalla on löytynyt nuorelta naudalta pernaruttotartunta. Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) mukaan tauti todettiin Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitokselle Eelalle lokakuussa lähetetyistä näytteistä.

Eläimellä ei alun perin epäilty pernaruttotartuntaa, vaan näytteet lähetettiin kuolinsyyn selvittämistä varten.

Tilalla oli samaan aikaan kaksi kuumeilevaa nautaa. Toinen niistä kuoli kahdeksan päivän kuluttua ensimmäisen kuolemasta, mutta sitä ei tutkittu pernaruton varalta. Taudin oireita ovat korkea kuume, verenvuodot ja kouristukset.

Kumpikaan ruho ei ole joutunut elintarvikeketjuun ja ne on hävitetty asianmukaisesti ohjeiden mukaan. Kyseisellä lypsykarjatilalla on torstaista alkaen tarkkailtu myös muiden nautojen lämpötiloja.

"Tilanne rauhallinen"

MMM:n eläinlääkintöylitarkastaja Jessica Löfgren-Eriksson korostaa, että lämmön mittauksessa on kyse lakisääteisestä varotoimesta.

- Siellä ei ole minkään näköisiä oireita. Desinfioinnit ovat käynnissä yhdellä laitumella, hän vakuuttaa.

Desinfioinnit koskevat laidunta, josta epäillään otetun rehua kuolleille naudoille. Laidun aiotaan puhdistamisen lisäksi myös kuoria.

- Muuten kaikki on rauhallista. Mitään hätää ei ole. Läänineläinlääkäri ja kunnaneläinlääkäri ovat ajan tasalla, Jessica Löfgren-Eriksson sanoo.

Edellisen kerran 1988

Pernarutto on erittäin harvinainen, sillä edellisen kerran sitä on tavattu Suomessa vuonna 1988 Pohjanmaalla. Tätä edellisen kerran tautia oli Orimattilassa 1970-luvulla.

Pernaruttoa esiintyy lähinnä kasvissyöjillä, mutta myös muilla eläinlajeilla. Taudin aiheuttaa itiöitä muodostava bakteeri, Bacillus anthracis. Suomessa tauti on saatu kitkettyä hygieenisin toimin ja eläinten rokotusten avulla.

Pernarutto voi tarttua myös ihmiseen, mutta tartunta on erittäin harvinainen. Tartunta seuraa yleensä kontaktista sairaaseen eläimeen tai siitä saatuihin tuotteisiin.

Yleisimmin eläimet saavat tartunnan suun kautta bakteeri-itiöistä. Tartunta voi tulla myös hengityselinten, ihon haavaumien ja hyönteisten pistojen kautta. Herkimpiä tartunnalle ovat naudat, ja ne voivat kuolla tautiin äkillisesti ilman oireita.

Ilmoita asiavirheestä