Per­na­jan kirkko juhlii 650 vuot­taan

Pernaja Mikael Agricolan kotikirkko Pernajan harmaakivikirkko viettää sunnuntaina 650-vuotisjuhliaan.

Pernaja Mikael Agricolan kotikirkko Pernajan harmaakivikirkko viettää sunnuntaina 650-vuotisjuhliaan.

Pyhä Erik ja Pyhä Mikael olivat alkujaan kirkon suojeluspyhimyksiä, mutta myöhemmin Pyhä Erik unohtui. Nyt Pernajan Sankt Mikael on yksi maamme noin sadasta keskiaikaisesta kirkosta ja parhaiten säilyneitä. Kirkossa pidetään sekä ruotsin- että suomenkielisiä jumalanpalveluksia.

Arvokkaan kirkon sisätilat ovat täynnä historiaa eri vuosisadoilta. Vanhin esine on jyhkeä kivinen kastemalja, joka on kirkkoa vanhempi. Kirkossa on myös vanha krusifiksi, Neitsyt Marian ja apostoli Johanneksen puuveistokset sekä vuonna 1652 lahjoitettu saarnastuoli tiimalaseineen.

Kirkko on suorakaiteen muotoinen. Sen pääalttari on idässä, sakaristo pohjoisessa ja asehuone etelässä. Se sijaitsee Pernajanlahden rannalla. Ennen kivikirkkoa paikalla oli puinen kirkko.

Juhlan ajoitus perustuu vanhimpaan kirjalliseen mainintaan Pernajasta vuodelta 1352. Kirkon 600-vuotisjuhlia jouduttiin kuitenkin aikoinaan siirtämään vuodella, koska juhlakantaatti ei valmistunut ajoissa. Viive näkyy nyt 650-vuotisjuhlien vietossa.

Juhlamessussa saarnaa Porvoon piispa Erik Vikström. Seurakuntajuhlassa kuullaan Sulo Salosen säveltämä juhlakantaatti.

Juhlapäivän ohjelmaan sisältyvät myös esitykset Pernajan synnystä 1200-1300 -luvuilla ja elämästä sen kirkonmäellä vuonna 1440.

Ilmoita asiavirheestä