Suomensukuiset Permin komilaiset saattavat menettää nykyisen autonomiansa. Pienen autonomisen alueen yhdistämisestä Permin lääniin sovittiin käytännössä korkealla tasolla viime viikon lopulla.
Permissä viime viikon lopulla vieraillut Venäjän parlamentin ylähuoneen puheenjohtaja Sergei Mironov sopi käytännössä autonomian lopettamisesta Permin kuvernöörin Juri Trutnevin ja Permin Komin alueen johtajan Gennadi Saveljevin kanssa, kertoo tiistain Nezavisimaja-lehti.
Mironovin kerrotaan asettuneen takuumieheksi, että Permin Komin edut huomioidaan liitoksessa.
Ajatuksen yhdistämisestä on tuonut julkisuuteen Permin kuvernööri Trutnjev, mutta monet poliitikot uskovat, että taustalla on Venäjän presidentin kanslia.
Sekä Permin läänissä että Permin Komin alueella monet vastustavat yhdistämistä, mutta korkean tason painostuksen uskotaan vaikuttavan. Ratkaisu edellyttää joka tapauksessa kansanäänestystä.
Kansallinen
kulttuuri vaarassa
Permin Komin autonominen alue kuuluu Permin lääniin, mutta on samalla itsenäinen Venäjän liittovaltion subjekti. Siksi sen enemmistönä oleva suomensukuinen kansa on voinut ainakin jossain määrin kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.
"Jos alueen autonomia puretaan, kansallisen kulttuurin säilyttäminen vaarantuu", arvelee Komin tasavaltaa edustava Venäjän duuman kansanedustaja Valeri Markov, joka samalla on Suomalaisugrilaisten kansojen konsultatiivikomitean puheenjohtaja.
Komit ja Permin komit ovat alkuperältään samaa kansaa, mutta Permin komilaiset ovat jo pitkään asuneet maantieteellisessä eristyksessä muista komilaisista, joten kieli on eriytynyt.
Permin komilaiset ovat ainoa Venäjällä asuva suomensukuinen kansa, joka on enemmistönä omalla alueellaan. Heitä on noin 60 prosenttia Permin Komin väestöstä.
Siitä huolimatta oman kielen käyttö kouluopetuksessa ja tiedotuksessa on melko vähäistä. Eristäytyneinä asuneella kansalla ei ole ollut kovin voimakasta itsetuntoa ja halua oman kielen kehittämiseen.
"Mikäli Permin Komin autonomia halutaan lakkauttaa, alue pitäisi liittää Komin tasavaltaan", sanoo kansanedustaja Markov. Silloin kieltä ja kulttuuria voitaisiin edelleen säilyttää.