Valtaosa Joensuun seudulle myönnetystä noin kahdeksan miljoonan euron rakennemuutosrahasta on jo käytössä. Hallituksen tukiraha suunnattiin Perloksen laajamittaisten irtisanomisten aiheuttamien ongelmien lievittämiseen. Esimerkiksi yritysten investointitukiin varatusta viiden miljoonan euron summasta Pohjois-Karjalan TE-keskus on käyttänyt jo kaksi kolmasosaa.
-- Lähiviikkoina koko summa on jaettu. Näyttää siltä, että investointituella syntyy noin 250 uutta työpaikkaa, arvioi johtaja Matti Kuosmanen Pohjois-Karjalan TE-keskuksesta maanantaina.
Investointituet ovat menneet paikallisten yritysten laajennushankkeisiin. Kuosmasen mukaan korvaavia työpaikkoja ei kuitenkaan synny riittävästi hyvästä talouskasvusta huolimatta.
-- Tänne on saatava uusia yrityksiä muualta maasta. Eläkepoistuman kautta maakunnassa avautuu tulevina vuosina runsaasti työpaikkoja, mutta perloslaiset eivät välttämättä jaksa odottaa sinne asti, Kuosmanen huomautti.
Tehtaat hiljenevät
Perloksen tehtailla on töissä enää noin 300 työntekijää. Heidänkin työsuhteensa päättyvät viimeistään syksyllä. Lisäksi töissä on noin 100 henkilöä, jotka jäävät Perloksen palvelukseen.
Työnhakijoiksi Perlokselta tänä vuonna irtisanotuista on ilmoittautunut vajaat 700 henkilöä. Osa on siirtynyt suoraan uuteen työpaikkaan, mutta monet aktivoituvat vasta kesälomien jälkeen.
-- Syksy näyttää todellisen tilanteen. Esimerkiksi muuttoavustusten määrä on vielä vähäinen. Tähän mennessä muuttoavustuksen uuteen työpaikkaan Pohjois-Karjalan ulkopuolelle on saanut 18 henkilöä, kertoo pääluottamusmies Pentti Hakkarainen Perlokselta.
Perloksen alihankkijayrityksissä työttömiksi arvioidaan jääneen muutamia kymmeniä henkilöitä. Tilannetta selvittää parhaillaan Joensuun seudun työvoimatoimisto.
Perlos-raportti valmistui
Pohjois-Karjalan TE-keskuksen huhtikuussa 2006 perustama Perlos-työryhmä jätti loppuraporttinsa maanantaina. Työryhmä perustettiin alunperin etsimään korvaavia työpaikkoja Perlokselta irtisanotuille noin 380 henkilölle. Työryhmän työ muuttui dramaattisesti viime tammikuussa, kun Perlos ilmoitti lopettavansa koko tuotannollisen toimintansa Suomessa. Pohjois-Karjalassa uusi ilmoitus koski noin 1200:aa työntekijää.
Loppuraportissaan työryhmä esittää tukun suosituksia vastaisuuden varalle. Lähes katastrofaalinen tilanne opetti paljon myös viranomaisille.
-- Tässä syntyi paljon tietoa siitä, miten laajoista irtisanomisista yleensäkin voi selvitä, kertoi työryhmän puheenjohtaja, osastopäällikkö Hannele Jokiniemi.
Työ on herättänyt kiinnostusta jo muualla maassa. Tärkein havainto olikin, että viranomaisilla ja muilla toimijoilla on oltava isojen irtisanomisten varalta varautumis- ja toimintamalli, jossa työnjaosta sovitaan tarkasti.
-- Ilman yhteistoimintaa päädytään helposti tekemään eri tahoilla samoja asioita päällekkäin, Jokiniemi muistutti. Suomessa ennakkovarautumisesta ei ole kokemuksia. Jokiniemen mukaan työryhmä löysi esimerkkejä vain Britanniasta.