Per­lok­sen jäl­ki­hoi­to hii­pu­nut

Kolme vuotta sitten lopettaneen Perloksen entisten työntekijöiden uudelleen työllistyminen on heikentynyt irtisanomisten jälkeisten tukitoimien lakattua. Vaikeinta työnsaanti on ollut naisilla ja yli 50-vuotiailla, kertoo Joensuussa julkaistu työ- ja elinkeinoministeriön tutkimus.

Kolme vuotta sitten lopettaneen Perloksen entisten työntekijöiden uudelleen työllistyminen on heikentynyt irtisanomisten jälkeisten tukitoimien lakattua. Vaikeinta työnsaanti on ollut naisilla ja yli 50-vuotiailla, kertoo Joensuussa julkaistu työ- ja elinkeinoministeriön tutkimus.

Muun muassa kännykän osia valmistaneen Perloksen Pohjois-Karjalan tehtaiden alasajot jättivät työttömäksi noin 2 000 ihmistä. Alue sai jälkihoitoon poikkeuksellisen runsaat 12 miljoonan euron rakennemuutosrahat.

Tutkimuksen mukaan tukitoimia olisi jatkettava vielä vuosia irtisanomisten jälkeen.

Tukitoimet auttoivat aluksi hyvin, ja valtaosa sai uuden työ- tai koulutuspaikan. Alhaisimmillaan työttömänä oli satakunta perloslaista. Tällä hetkellä heidän määränsä on noussut 250:een. Syynä on korvamerkityn rahan loppuminen ja taantuma.

Tutkimus suosittaa lainsäädäntöön kirjattavaksi työnantajan ja yhteiskunnan vastuut alkuvaiheen kriisihoidosta nykyistä selvemmin.

Tutkimuksen tekivät Arja Jolkkonen ja Arja Kurvinen Itä-Suomen yliopistosta.

Ilmoita asiavirheestä