Joukkoliikenne: Oulun jouk­ko­lii­ken­teen linjat siir­ty­vät pois OTP:lta ensi vii­kol­la, lii­ken­tees­sä voi olla häi­riöi­tä

Uimavedet: Katso Kalevan ui­ma­ran­ta­ko­nees­ta, kuinka puhdas vesi lä­hi­ran­nal­la­si on

Per­jan­tai­na tark­kail­laan "Liisan liuk­kai­ta" – en­si vii­kol­la en­nus­te­taan "Kaisan kal­ja­mis­ta"

"Liisan liukkaat ja Kaisan kaljamat" -toteamusta on siteerattu näinä päivinä jo monessa sukupolvessa. Vanha kansa laati tämän sääennustusmetodin ajatellen loppuvuoden kelejä.

Liisan-päivän eli marraskuun 19. päivän tienoilla yleensä pakastaa ja sulaa ja pakastaa ja sulaa toisin sanoen tiedämme varautua liukkauteen.

Forecan ennusteen mukaan perjantain aamuliikenne saa Oulussa taiteilla nollakelissä, päivällä lämpö nousee hetkeksi asteen verran painuakseen takaisin nollan tuntumaan. Sadetta sentään ei ole luvassa.

Kaisan merkkipäivänä 25. marraskuuta mielenkiinto kohdistuu siihen, onko maa musta vai kaljamalla. Siis kuljettiinko nimipäiväkekkereihin paljaalla maalla taarustaen vai kovaksi tampattua kinosta eli kaljamaa pitkin.

"Kyllä Kaisa kaljamansap pittää vaan om pyryt Paavalillaki."
Pattijoki

"Jos o Kaesana uppu ni o jouluna kalju" todettiin ennen Joutsassa. Kun uppu tarkoitti suurta määrää lunta, Kaisan-päivän kaljama tiesi lumetonta joulua.

"Kattina pakkanen kapsaa, jouluna vesisade napsaa" on sekin kansansääennuste, joka kannattaa ensi viikon torstaina muistaa.

Toisaalta toisinkin on tulkittu: joulun sää on vastannut Kaisan päivänä vallinnutta.

Tulevan kasvukauden satonäkymiäkin Liisat ja Kaisat saivat ennustettavakseen.

”Kun ei pidä Liisan liukkaita ja Kaisan kaljamia, niin ei ole hyvä leipävuosi tulevana vuotena.” Tällä tarkoitettiin, että suojasäiden puuttuessa routa tunkeutuu syvemmälle ja sulaa keväällä hitaammin. Näin ollen kasvukausi lyhenee ja sato kärsii.