Oli hallituksen kokoonpano ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen mikä tahansa, yhdeksi hallitusohjelman kohdaksi näyttää vääjäämättä nousevan perintöverotuksen rukkaus. Paineet tähän suuntaan ovat kasvaneet pikkuhiljaa, ja keskiviikkona Porissa pidetyssä puoluejohtajatentissä näkemykset korjauksen tarpeesta olivat jopa hämmästyttävän yksimieliset.
Kaikkien puoluejohtajien mielestä verottoman perinnön alarajaa tulee nostaa nykyisestä 3 400 eurosta. Vain RKP:n uusi vetojuhta Stefan Wallin kannatti koko perintöveron poistoa. Puolueen kannattajakunnassa lienee keskimääräistä enemmän suurten perintöjen odottajia.
Kansaa on helppo kosia lupaamalla lisää rahaa, ja pääministeri Matti Vanhanen varoittelikin kuulijoita vaalilupausten petollisuudesta. Silti kenenkään puoluejohtajan ei ole hallitusneuvotteluissa enää helppoa kääntää kelkkaansa. Vain valtiontalouden tilan nopea heikkeneminen voisi antaa kunniallisen oikeuden syödä sanansa.
Perintöveroratkaisu ei kuitenkaan ole vain valtiontaloudellinen asia. Asiaan liittyy myös oikeudenmukaisuusnäkökohtia.
Veron tuotto on nyt noin 500 miljoonaa euroa vuodessa. Määrä on viime vuosina kasvanut, koska perityt summat ovat paisuneet, eikä veroasteikkoa ole muutettu sitten vuoden 1996. Kun pari päivää sitten tuli julki tieto, että verotuloja kertyy tänä vuonna valtiolle miljardin verran budjetoitua enemmän, jopa veron poisto kokonaan näyttäisi mutkattomalta.
Tilanne ei ole näin yksinkertainen. Valtion menoihin kohdistuu lähivuosina kovia nousupaineita muun muassa väestön ikääntymisen vuoksi. Tiukemmat ajat näyttävät olevan edessä jo muutaman vuoden päästä. Mistä sitten leikataan, jos perintöveron tuottojakaan ei ole?
Perintöveron poistolla ei ole nyt kiirettä. Se olisi myös yhteiskuntapoliittisesti kyseenalainen ratkaisu. Poisto vapauttaisi pääoman hyvinvointivaltion rahoitukseen osallistumisesta kuten edesmennyt professori Kari S. Tikka aiemmin terävästi huomautti. Vasta äskettäinhän meillä haudattiin jo varallisuusvero.
Oikeudenmukaisuussyistä perintöveroa sopii silti lieventää. Samalla veroluokkia voi karsia. Vero on liian raju, jos leski joutuu myymään perimänsä asunnon voidakseen maksaa perintöveron. Sama liika ankaruus kohdistuu vanhempia periviin lapsiin. Erityinen ongelma liittyy yritysomaisuuden perimiseen. Nyt perheyrityksiä lopetetaan siksi, että niiden vastaanotto tulisi seuraavalle sukupolvelle taloudellisesti liian raskaaksi.