Kiinassa pidetty Unescon Maailmanperintökomitean kokous toi maailmanperintölistalle 34 uuden maailmanperintökohteen joukossa myös ensimmäiset arktiset kohteet.
Maailmanperintökomitean kokous pidettiin 28.6.-7.7.2004 Kiinan Suzhoussa. Myös Suomi lähetti omat tarkkailijansa kokoukseen. Maailmanperintökohteiden määrä on nyt 788. Uusista kohteista viisi on luontoperintökohteita ja 29 kulttuurikohteita. Kulttuurikohteiden luonne on myös muuttunut.
"Kansainvälisen avun tulokset näkyvät. Myönteistä kokouksessa oli Kamputsean Angkorin poistaminen uhanalaisten kohteiden listalta", Margaretha Ehrström Museovirastosta kertoo kokouksen tunnelmista.
Muinaisen pääkaupungin raunioalue temppeleineen kärsi aiemmin ryöstelystä. Nyt paikalliset viranomaiset ovat kuitenkin sitoutuneet alueen hoitamiseen. Unesco on myös etsinyt ahkerasti yhteistyökumppaneita. Ilman niitä kaikkien kohteiden rahoitus ei ole riittävää.
Uhanalaisten kohteiden listalta poistettiin myös Oman ja Uganda. Uusina uhanalaisten kohteiden listalle sijoitettiin Iranin Bam, Saksan Kölnin kirkko ja Tansanian Kilwa Kisiwanin ja Songo Mnaran rauniot. Maanjäristyksessä 2003 osittain tuhoutunut Bam valittiin myös ensimmäistä kertaa maailmanperintökohteeksi. Uhanalaisia kohteita on yhteensä 35.
Maailmanperintökohteet ovat ainutlaatuisia
"Yksittäisten rakennuskohteiden hakemukset maailmanperintölistalle ovat vähentyneet. Uudet kohteet ovat erilaisia ja monipuolisia: on ruotsalainen radioasema, kazakhastanilaisia kalliomaalauksia, meksikolaista funkkista, kulttuurimaisemaa", Ehrström jatkaa.
Togon savirakentamisen taito on ainutlaatuista. Osa taloista on jopa kaksikerroksisia. Talo kestää aikansa, ja sitten tehdään uusia. Saksan Dresden-Elbe -joen suisto ja Japanin pyhiinvaellusreitti edustavat kulttuurimaisemaa.
"Listasta tulee yhä mielenkiintoisempi. Esimerkiksi Australian maailmannäyttelykohde 1880-luvulta rakennuksineen ja puutarhoineen ei ole päässyt listalle arkkitehtuurinsa takia, vaan aikansa ilmiön edustajana."
Maailmannäyttelyt olivat ajan keino viestiä ihmisille tieteen saavutuksista ja huippuosaamisesta. Pariisin maailmannäyttelystä 1889 on säilynyt muun muassa Eiffel-torni, joka on myös maailmanperintökohde.
Eteläisen napapiirin uudet kohteet
Tanskalle kuuluva jäätikköalue on toinen listalle valittu uusi arktinen luontoperintökohde Venäjän Wrangelinsaaren lisäksi. Muut arktiset maailmanperintölistan kohteet ovat Norjan Vega-saaristo ja Islannin ensimmäinen kohde, Thingvellir-kansallispuisto. Arktiset alueet ovat kuitenkin aliedustettuja.
"Luonnonmaisemien huippu on Grönlannin kohde", Ehrström listaa suosikkinsa uusista kohteista.
Grönlannin Ilulissad-alue on silmiä hivelevä 4 000 neliökilometrin jäämaisema. Siellä on jääjärviä, jäävuoria, vuonoja, ihmisasutusta ja eläimistöä. Merkittävää alueella on myös jäätiköstä irtoavien lohkareiden valtava määrä. Ilmiö on yhtä voimakas vain Antarktiksella.
Vega-saaret ilmentävät ihmisen ja luonnon onnistunutta rinnakkaiseloa. Ihmiset ovat karulla saarella lähinnä kalastelleet ja keränneet haahkan untuvia. Haahkoja varten on jopa rakennettu pieniä pesätalorakennelmia, joista haahkan untuvia on keräilty pesinnän jälkeen.
Venäjän Wrangelinsaaren eliöstä on lajimäärältään poikkeuksellisen rikas. Alue ei saanut jääpeitettä viimeisellä jääkaudella. Siellä voi bongata erityisen paljon esimerkiksi mursuja, jääkarhuja ja harmaavalaita.
Islannin kohde on myös muinainen parlamenttipaikka, jossa säädettiin lakeja. Alue sijaitsee mannerlaattojen saumakohdassa. Euraasian ja Amerikan laatan saumakohdan voi nähdä omin silmin.
Haasteita
löytyy
Maailmanperintösopimuksen on ratifioinut yli 170 valtiota. Yli 40 valtiolla ei ole omaa kohdetta, ja erityisesti Irakilla, Iranilla, Kiinalla ja Venäjällä on vähän kohteita. Yli puolet maailmanperintökohteista sijaitsee Euroopassa.
Valtioita ei voi auttaa väkisin. Kansainvälinen yhteistyö voi auttaa kohdetta, mutta se ei onnistu ilman valtion omaa mielenkiintoa. "Kansainvälinen yhteistyö ei voi toimia poliisina, mutta se voi toimia painostajana", Ehrström toteaa.
Erityisen huolestuttavaa tilanne on esimerkiksi Nepalin Kathmandussa. Valtio ei ole kiinnostunut muslimeille sekä hinduille tärkeistä laakson temppeleistä, monumenteista ja puutarhoista.
Saksan Kölnin kirkko aiheuttaa myös päänvaivaa Maailmanperintökomitealle. Saksalaiset ovat päättäneet rakentaa pilvenpiirtäjän samaan maisemaan, jossa Kölnin kirkko sijaitsee. Kansanvälinen yhteisö valitti asiasta Unescoon. "Nyt komitea miettii, poistetaanko kohde kokonaan maailmanperintölistalta - ensimmäistä kertaa historiassa."
Toisaalta Kiinan kokouksessa näkyi myös valtioiden oman politiikan merkitys. Kuwait ja Egypti eivät tukeneet Israelin ehdotuksia. Venäjän valtion ehdotukset tulevat Venäjän Greenpeacelta.
Suomeen tarvitaan luontoperintökohde
Kulttuuriperinnöksi liittyi Suomesta viimeksi 1999 pronssikautinen hautaröykkiöalue Sammallahdenmäki. Aiemmat kohteet olivat Suomenlinna, Vanha Rauma, Petäjäveden vanha kirkko sekä Verlan puuhiomo ja pahvitehdas.
Nyt ehdolla ovat muun muassa Hangon kalliopiirrokset Hauensuolessa, Inarin Ukonsaari ja Paimion sairaala.
Suomessa ei ole kuitenkaan ainoatakaan luonnonperintökohdetta.
"Luontevin ratkaisu Suomen ensimmäiseksi luonnonperinnöksi olisi Saimaa-Pielinen ennen Merenkurkkua", Niinikoski sanoo.
Ehdolla olevaa Vaasan saariston maankohoamisaluetta on kuitenkin valmisteltu pisimpään. Suomen alue muodostaisi siten suuren kokonaisuuden Ruotsin maannousemisalueen kanssa, joka on jo luontoperintökohde.
Suomen valtio on tukenut tänä vuonna Maailmanperintölistan kohteita. Opetusministeriö myönsi 300 000 euroa Suomen kohteille, ja rahat on tarkoitettu lähinnä kohteiden hoitoon ja koulutukseen. "Erittäin hieno asia", kiittelee Margaretha Ehrström.