Moni yliopisto-opiskelija ottaa lukemisessa pikaspurtin juuri ennen tenttiä. Tietoja yritetään opetella ulkoa viime tipassa ja ne kuvainnollisesti oksennetaan paperille tenttipäivänä. Ilmiötä on joissakin yhteyksissä kutsuttu bulimiaoppimiseksi. Sen seurauksena luetut asiat eivät tartu muistiin pysyvästi, vaan osa tiedoista pyyhkiytyy pois pian tentin jälkeen. Tutkimusten mukaan jopa valtaosa luetusta unohtuu parin viikon kuluessa.
"Perinteinen ulkomuistista tehtävä kirjallinen tentti ei ole oppimisen kannalta hyvä. Se ei edistä opiskelijan oppimista eikä kerro kovin luotettavalla tavalla hänen osaamisestaan", Oulun yliopiston opetuksen kehittämispäällikkö Asko Karjalainen kuvailee. Hänen mukaansa yliopistot ovat jo pitkään puuttuneet tilanteeseen järjestämällä vaihtoehtoisia tenttimistapoja.
"Perinteinen tentti on väistymässä. Sanoisin, että noin puolet on jo toisenlaisia tenttejä. Joissakin tapauksissa osuus saattaa olla vieläkin suurempi", Karjalainen valottaa.
Esseitä, kotitenttejä, referaatteja...
Perinteisen tentin sijaan opiskelijan osaamista pyritään mittaamaan esimerkiksi oppimispäiväkirjojen, esseiden, referaattien, kirjallisten tutkielmien, säännöllisten kotitehtävien, luentosalkkujen, kotitenttien tai nettitenttien avulla. Myös suullisia tenttejä pidetään.
Kehittämispäällikkö pitää kaikkein tehokkaimpana menetelmänä jatkuvaa arviointia. Siinä opiskelijalla ei ole suoritettavanaan yhtä isoa tenttiä, vaan hän tekee esimerkiksi viikoittain pienempiä tenttejä, joista suoritus kertyy.
"Se ohjaa opiskelijaa työskentelemään pitkällä aikavälillä".
Tenteillä ja niiden tekotavoilla on iso merkitys opiskelijoille. Teknillisen tiedekunnan varadekaanin, professori Olli Silvénin mukaan kuulustelujen järjestämisen muoto on opiskelijan opintoihin kaikkein voimakkaimmin vaikuttava yksittäinen tekijä.
Uusilla tenttimistavoilla tavoitellaan autenttisuutta. Asko Karjalaisen mukaan opiskelijalle pyritään luomaan todellisen kaltaisia ongelmatilanteita, joita heillä työelämässä aikanaan tulee olemaan.
Vaatii opiskelijalta enemmän
Kasvatustieteiden tiedekunnan opintoasiainpäällikkö Eva Maria Raudasoja sanoo, että vaihtoehtoisten kurssisuoritustapojen kehittäminen ja kokeilu on otettu yliopistolla vastaan hyvin.
"Erilaisia tenttimismenetelmiä tarvitaan, sillä yliopistossa on erilaisia oppijoita ja erilaisia tapoja sisäistää asioita. Oppimisen kohteena olevaan asiaan pyritään löytämään parhaat tavat oppia ja keinot, joilla sitä oppimista vahvistetaan", hän selittää.
Humanistisen tiedekunnan opintoasianpäällikkö Kari Kaskela huomauttaa, että perinteinen tentti ei ole jäämässä unhonaan kokonaan. Se puolustaa paikkaansa uusien menetelmien rinnalla ainakin kakkosvaihtoehtona.
"Opiskelijoilta saattaa joskus tulla palautetta, että voisiko olla ihan tavallinen tentti", Raudasoja selittää. Pyyntöjä ei tule vähiten sen vuoksi, että uudet tenttimistavat vaativat opiskelijoilta perinteistä tenttiä enemmän. He joutuvat käyttämään entistä enemmän aikaa asioiden opiskeluun. Tämän uskotaan kuitenkin säästävän aikaa tulevaisuudessa. Hyvin opitut ja omaksutut asiat mahdollistavat uusien asioiden nopean oppimisen.