Ensi viikon lauantaina lakin päähänsä painaville löytyy monenlaisia vaihtoehtoja. Usean asun kruunaa perinteinen suomalainen ylioppilaslakki, jota koristaa kullattu koru eli lyyra. Lakin vuori on sinivalkoinen. Suomalaisesta lakista löytyy myös toista mallia, jossa lippa on nahkainen ja lyyra on 14 karaatin kultaa. Myös lakkiosa on muhkeampi.
Suomenruotsalaisen ylioppilaan päässä voi olla lakki, jossa lyyra on isompi kuin suomalaisessa lakissa ja vuori on sinikeltainen. Jotkut saattavat valita myös vanhan ylioppilaslakin mallin, joka on kellastuneen värinen.
Kaksoistutkinnon suorittaneet painavat päähänsä lakin, jossa samettireuna on mustan sijaan liila.
Vuonna 2003 tuli myyntiin ylioppilaspipo ja saatavilla on myös ylioppilashattu. Saako näitä sitten käyttää ylioppilasjuhlassa?
"Ei ole tällainen asia koskaan tullut vastaan, mutta pitäydymme kuitenkin mielellään perinteisessä ylioppilaslakissa, koska kyseessä on perinteinen juhla", Oulun Lyseon lukion rehtori Teuvo Laurinolli kertoo.
"Ainoa poikkeus lakeissa näkyy lyyrissä, esimerkiksi IB-lukiolaisilla on erilaiset lyyrat", Laurinolli jatkaa.
Myös ammattiin valmistuville on tarjolla erilaisia valmistujaislakkeja, joita voi tilata valmistajien sivuilta.
Ylioppilaslakki on jäänne 1800-luvun alkupuolella pidetystä ylioppilaan univormusta. Ylioppilaslakilla voitiin myös osoittaa poliittisia aatteita ja vuoren värit tunnustivat osakuntaa, johon ylioppilas kuului. Edelleen lakkeihin voi joissain paikoissa tilata vuoren oman maakuntansa väreillä.
1890-luvulla naiset saivat oman ylioppilaslakkinsa, josta kuitenkin luovuttiin, kun naisylioppilaiden määrä kasvoi. 1950-luvulla ylioppilaslakkia pidettiin päässä koko kesä, vapusta syyskuun alkuun. Nykyään ylioppilaslakkia käytetään lähinnä vappuna ja akateemisissa tapahtumissa.
Ylioppilaslakille ei ole erityisiä hoito-ohjeita. Ylioppilaslakin laatikkoa ei kannata heittää roskiin, sillä lakki on helppo säilyttää siinä juhlan jälkeen. Toinen vaihtoehto on laittaa lakin sisälle pahvirengas tueksi ja säilyttää se muovipussissa.
