Kuntien uudet valtuustot saavat näinä aikoina päätettäväkseen, ketkä nousevat paikalliseen poliittiseen eliittiin valtuuston puheenjohtajistoon, kunnanhallitukseen ja tärkeille lautakuntapaikoille. Monissa Pohjois-Suomenkin kunnissa on yhä käytössä erilaisia kyläkiintiöitä, joiden nojalla johtopaikoille valitaan henkilöitä.
Kyläkiintiöitä on käytössä lähinnä keskustapuolueella, joka vahvasti hallitsee erityisesti maalaiskuntien kunnallispolitiikkaa. Muilla puolueilla ei ole ennalta sovittuja järjestelmiä.
"Kunnissa on hyvin erilaisia systeemejä valinnoissa, eikä meillä puolueena ole mitään yhtenäistä ohjeistusta. Kyse on paikallisesta järjestökulttuurista, joka on vuosien mittaan muotoutunut", Pohjois-Pohjanmaan keskustan toiminnanjohtaja Mikko Ruokola sanoo.
"Kylien edustus on eri tavoin otettu huomioon, sitä ei voi kiistää. Paikallisyhdistyksiä on viime aikoina yhdistetty ja muodostettu isompia alueita, mutta niillä on yhä oma paikkansa", Ruokola lisää.
Prosenttilaskulla
kylille paikkoja
Keskustapuolue käyttää useissa kunnissa vanhaa pisteytysjärjestelmää, joka antaa suuntaa luottamuspaikkojen maantieteelliselle jaolle. Esimerkiksi Nivalassa pisteytystä käytetään paikkajaon pohjana.
"Paikallisyhdistyksille kertyy asettamiensa ehdokkaiden keräämistä äänistä tietty prosentuaalinen saatava, jonka perusteella yhdistykset esittävät, mitä paikkoja ne itselleen haluavat. Puheenjohtajapaikat edellyttävät suurinta pistemäärää ja lautakuntien rivipaikat pienintä", selvittää Nivalan keskustan kunnallisjärjestön sihteeri Ari Mannila.
Hän sanoo, että pisteytys on paikkajaon pohjana, mutta sitä ei ehdottomasti noudateta. Nivalassa on 12 paikallisyhdistystä, jotka noudattavat perinteistä kyläjakoa. Yhdistykset voivat myös tehdä yhteistyötä luottamuspaikkajaossa.
Myös Haapavedellä ja Pyhäjärvellä pisteytetään paikallisyhdistykset, mutta molemmissa korostetaan pisteytyksen ohjeellista luonnetta.
"Ehdokkaan sopivuus ja pätevyys ovat tärkeämpiä asioita kuin ehdokkaan edustama paikallisyhdistys. Isolla paikkakunnalla pitää katsoa sitäkin, että ihmisiä saadaan eri puolilta mukaan", toteaa Pyhäjärven kunnallisjärjestön puheenjohtaja Kimmo Sarkkinen.
"Henkilön oma kiinnostus on tärkeintä. Varsinaista kyläpolitiikkaa Pyhäjärvellä ei enää ole", Sarkkinen vakuuttaa.
Ylivieskassa keskustapuolueella on voimassa vanha paikallisyhdistyskohtainen kiintiöjako, joka vaalin tuloksen perustella antaa yhdistyksille oikeuksia keskeisiin luottamuspaikkoihin.
"Kiintiöt on jaettu paikallisyhdistyksille tai niiden yhdistelmille. Jako on ollut voimassa vuosia ja se on kunnallisjärjestön yleisessä kokouksessa hyväksytty", kunnallisjärjestön sihteeri Tuija Haikola kertoo.
Keskustapuolueessa paikallisosastot esittävät ehdokkaitaan kunnallisjärjestölle, jonka yleinen kokous tekee päätökset puolueen ehdokkaista. Valtuustoryhmä voi vielä muuttaa ehdokkaita, mutta sen on perusteltava päätöksensä kunnallisjärjestölle.
Lopulliset henkilövalinnat tekee kunnanvaltuusto yleensä puolueiden keskenään neuvotteleman sopimuksen pohjalta.