Perintä- tai luotonhallinta-ala on kasvanut Suomessa viime vuosina vauhdikkaasti. Alan yritysten yhteinen liikevaihto liikkuu sadan miljoonan euron paremmalla puolella, ja liikevaihdon kasvu on ollut vuositasolla 15-20 prosenttia.
Kertooko alan kasvu suomalaisten maksuvaikeuksien lisääntymisestä - ellei sitten jo maksumoraalin löystymisestä?
Esimerkiksi Suomen Asiakastieto Oy:n luottotietorekisterin mukaan maksuhäiriöt lisääntyivät tämän vuoden tammi-kesäkuussa 20,8 prosenttia. Yksityishenkilöiden osalta kasvu oli noin 23 prosenttia ja yritysten osalta viisi prosenttia. Suomen Asiakastieto ennustaa uusien maksuhäiriöiden määrän lisääntyvän loppuvuonna alkuvuoden tahtia.
Ainakaan osastopäällikkö Juha Iskala perintä- ja luotonhallintapalveluita tarjoavasta Intrum Justitia Oy:stä ei puhuisi varauksetta maksumoraalin löystymisestä.
"Pääosalla ihmisistä ja yrityksistä maksumoraali on Suomessa erittäin hyvä, ja suomalaiset maksavat laskunsa Euroopan mittakaavassa parhaalla mahdollisella tavalla", hän sanoo.
Myöskään yritysten luottotappioiden määrät eivät ole Iskalan mukaan kasvaneet merkittävästi.
Yksityishenkilöiden maksuhäiriöt ovat Iskalan mukaan yksittäisiä tapauksia. Tyypillisesti maksuvaikeuksiin ajautunut on keski-ikäinen, ja hänen hankalan rahatilanteensa taustalla voi olla esimerkiksi avioero. Nuorilta ihmisiltä joudutaan perimään saatavia nykyään jonkin verran aiempaa useammin.
"Perintäsummat eivät ole niinkään kasvaneet, vaan velkatapauksia on tullut enemmän. Nyt peritään erityisesti pieniä kulutusluottoja, terveyskeskusmaksuja, puhelinlaskuja ja luottokorttimaksuja."
Iskalan mukaan perintäalan kasvun taustalla on kansantalouden kasvu, mikä on lisännyt alan palveluita käyttävien yritysten ja yhteisöjen määrää.
Intrum Justitia on alansa suurimpi Suomessa, ja sen palveluita käyttää nykyisellään noin 10 000 yritystä sekä lähes 200 julkisyhteisöä - kunnista sen palveluita käyttää lähes puolet.
Monet kunnat ovat viime vuosina ulkoistaneet saataviensa perintää perintätoimistoille. Suomen Kuntaliiton lakimiehen Pasi Pöngän mukaan perintänsä ulkoistaneiden kuntien määrästä ei ole tarkkaa tietoa. Hän arvioi, että näin olisi tehnyt kunnista noin puolet.
Intrum Justitian Juha Iskala puolestaan arvioi 75 prosentin kunnista ulkoistaneen perintää joiltakin osin.
"Käytäntö on kirjavaa. Joku iso kunta on voinut antaa esimerkiksi terveyspuolen saatavien perinnän ulkopuoliselle, mutta saman kunnan kirjastotoimi taas voi periä maksunsa itse. Joissakin pienemmissä kunnissa perintä on voitu ulkoistaa kokonaan", Pönkä sanoo.
Kunnissa on alettu ulkoistaa perintää noin kymmenen viime vuoden aikana. "Periaatteessa kunnat pystyisivät itsekin hoitamaan nämä tehtävät yhtä hyvin kuin ulkopuolinen. Ulkopuolista käytetään todennäköisesti siksi, koska omat resurssit eivät riitä."
Aivan kaikkea ei kunnissakaan voida ulkoistaa perintätoimistojen kontolle. Esimerkiksi pysäköintivirhemaksuja, joukkoliikenteen tarkastusmaksuja tai erääntyneitä elatusapueriä ei voida periä perintätoimiston kautta.
Sitä vastoin perintätoimistoa voidaan käyttää muun muassa terveydenhuolto-, sairaanhoito-, päivähoito-, koulutus- ja oikeusapupalveluista sekä kunnan viranomaisten tarkastuksista, valvonnasta ja luvista suoritettavien maksujen karhuamiseen.