Vaala Kainuussa on viime vuosina havaittu viidestä jopa viiteentoista uutta perhoslajia kesässä. Suomen Perhostutkijain seuran kajaanilainen varapuheenjohtaja Reima Leinonen sanoo, että perhosten tuoma viesti on selvä: ilmasto muuttuu.
"Osaksi kyse on siitä, että kun perhosten kannat etelässä kasvavat, ne vaeltavat etsimään uusia elinalueita. Viime vuosien lämpimät kesät ja pitkät syksyt ovat luoneet Kainuussakin elämisen edellytyksiä yhä uusille lajeille."
Esimerkiksi neitoperhonen oli vielä 1980-luvulla suurharvinaisuus koko Suomessa. Nyt se talvehtii jo Kainuussa saakka. Kun kesät pitenevät, yhä useammat perhoslajit ehtivät muodostaa samana kesänä toisen sukupolven, etelässä kolmekin polvea.
"Ilmiöön liittyy myös riski. Kotelona talvehtivat lajit eivät aina ehdi kehittyä talvehtimisvaiheeseen saakka, ja kannat voivat romahtaa", Leinonen muistuttaa.
Lämpeneminen ajaa pohjoisen lajeja yhä pohjoisemmas ja saattaa vähentää niiden määrää. Perhosharrastaja suhtautuu uusien lajien leviämiseen toisaalta löytäjän innolla, mutta ennen kaikkea huolestuneena.
"Tulevaisuudessa meilläkin saattaa olla paljon lajeja, mutta yksilömärät ovat pieniä. Lämpenevä ilmasto avaa uusia alueita myös tuhohyönteisille. Havupuita tuhoavan havununna-perhosen runsastuminen näkyy jo Etelä-Suomessa. Perunan tuholainen koloradokuoriainenkin saattaa tulla vitsaukseksi yhä pohjoisempana kuten myös ärhäkkä herhiläinen."
Reima Leinonen muistuttaa, että joka voi kohentaa perhosten elinoloja. Pala pakettipeltoa kerran kesässä niitettynä on perhosille keidas. Niittojäte on syytä kuljettaa pois, jottei kasvupaikka rehevöidy liikaa.
Perhosilla on pula myös paahteisista paisterinteistä. Ennen niitä syntyi metsäpalojen jäljiltä, mutta nyt ne ovat harvassa.