Helsinki Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho (kok.) kummastelee apteekkialan väitteitä, että rinnakkaislääkkeet aiheuttavat apteekin hintoihin suuria korotuksia.
Perho ei lämpene vaatimuksiin reseptilääkkeen toimitusmaksun nostamisesta. Nykyisin toimitusmaksu on 42 senttiä. Sen tarkistus tulee ajankohtaiseksi lääketaksan tarkistuksen yhteydessä. Taksan vahvistaa valtioneuvosto.
Kritiikki lääkevaihtoa eli geneeristä substituutiota kohtaan on ollut Perhon mukaan ylimitoitettua. Hän muistuttaa, että pääsääntöisesti apteekkialan katteet ovat olleet hyviä. Myös lääketeollisuuden kannattavuus on kehittynyt ministerin mukaan myönteiseen suuntaan.
Apteekkiala on vaatinut jo hyvitystä lisätyöstä, mitä asiakkaan oikeus vaihtaa reseptilääke halvempaan niin sanottuun rinnakkaislääkkeeseen aiheuttaa.
Apteekkariliiton viestintäjohtaja Erkki Kostiainen arvioi perjantain Keskisuomalaisessa, että uudistus aiheuttaa 16-17 miljoonan euron lisäkustannukset muun muassa 300 farmaseutin lisäpalkkauksesta.
Perho korostaa, että Apteekkariliiton laskelmat perustuvat täysin teoreettiseen laskelmaan. "Sitä lisähenkilöstöä ei ole edes tällä hetkellä saatavilla. Toinen kysymys on se, että farmaseuttien koulutusta pitää lisätä, vaikka tätä uudistusta ei olisi tullutkaan."
Tietokoneohjelma
farmaseuttien avuksi
Perho myöntää, että alkuvaiheessa työ varmasti apteekeissa lisääntyy. Hän muistuttaa, että uudistuksella ajetaan potilaan etua. "Potilas saa halutessaan edullisemman, mutta yhtä turvallisemman lääkkeen kuin alkuperäinen."
Apteekit ovat Perhon mukaan muissa maissa selvinneet urakasta ilman merkittävä henkilöstön lisäystä. "Alkuhankaluuksien jälkeen lääkkeen vaihtaminen halvempaan muodostuu rutiinityöksi, varsinkin kun avuksi on kehitteillä tietokoneohjelma."
Perho kertoo, että apteekkien työtä helpottaa, jos lääkäri kertoo potilaalleen mahdollisesta lääkkeen vaihtamisesta jo omalla vastaanotollaan tai kirjoittaa reseptiin valmiiksi lääkkeen geneerisen nimen.
Monet lääkärit pelkäävät, että ainakin osa potilaista hämmentyy saadessaan apteekista muuta lääkettä kuin sitä, johon he ovat tottuneet. "Jotta tältä vältyttäisiin sekä lääkärin että apteekkihenkilökunnan olisi osattava neuvoa potilasta niin selkeästi, että tämä ymmärtää mistä on kysymys", Perho tähdentää.
Lääketeollisuuden
tuella yhteys?
Uutta lakia rinnakkaislääkkeistä ovat vastustaneet apteekkialan lisäksi Lääkäriliitto ja lääketeollisuus.
Perho arvelee, että osa lääketehtaista voi menettää pienen marginaalisen osan liikevoitosta. "Se myös avaa uusia mahdollisuuksia suomalaiselle lääketeollisuudelle. Esimerkiksi Orion tuottaa sekä alkuperäisiä että rinnakkaislääkkeitä."
Lääkäreiden ja apteekkialan vastustuksen taustalla on arvioitu olevan se, että lääketeollisuus hyvin avoimesti tukee terveydenhuollon ammattihenkilöstön osallistumista esimerkiksi koulutukseen.
"Sidos on hyvin selvä", Perho myöntää ja viittaa eduskunnan oikeusasiamiehen Riitta Leena Paunion 30.12.2002 tekemään päätökseen, jonka mukaan terveydenhuollon ammattihenkilöstöön kohdistuvan lääkkeiden markkinoinnin valvonnassa on puutteita.
Lääkkeidenmarkkinoinnissa käytettävät vakiintuneet menettelytavat poikkeavat oikeusasiamiehen mukaan eräiltä osin julkishallinnossa yleensä noudatettavasta torjuvasta suhtautumisesta ulkopuolisten tarjoamiin taloudellisiin etuihin.Tämän vuoksi markkinoinnin olisi oltava tarkoin säänneltyä ja tehokkaasti valvottua.
Paunio korostaa, että potilaan on voitava luottaa siihen, että lääke määrätään juuri hänelle sopivana hoitovaihtoehtona eikä muista syistä.
Oikeusasiamiehen saamista selvityksistä käy ilmi, että lääkeyritykset tukevat merkittävästi lääkäreiden osallistumista erilaisiin tilaisuuksiin, joiden pääasiallinen tarkoitus voi olla kaupallinen, ammatillinen tai tieteellinen.
Lääkelaitoksen vuonna 2001 tekemän selvityksen mukaan lääkäreille kustannettujen matkojen kustannukset olivat vuonna 2000 noin 13,5 miljoonaa euroa, mikä merkitsi 16 000 matkaa.