Suomi ei mitenkään rohkaise yritystä kasvuun, arvioi sopimusvalmistaja Meconetin hallituksen puheenjohtaja Timo Parmasuo ja vaatii helpottamaan etenkin sukupolvenvaihdoksia. Miksi Suomessa lyödään veroilla yritystä, jos se menestyy, toisen polven yrittäjä ja Perheyritysten Liiton hallituksen jäsen ihmettelee.
"Yhteiskunta ei rohkaise yrityksiä millään lailla kasvamaan", Parmasuo sanoo ja kysyy, ovatko arvot kunnossa. "Työ on katoamassa Suomesta."
"Hallitus muuttaa väärää asiaa", Parmasuo toteaa ja vaatii etenkin kohtuullistamaan sukupolvenvaihdoksia koskevaa verotusta, mutta myös poistamaan varallisuusveron. Sen sijaan suureen puheenaiheeseen, 29 prosentin yhtiöverotukseen ja osinkoverotukseen hän ei koskisi lainkaan. Niiden kautta hallitus vain kiristää perheyrittäjien verotusta entisestään.
Edessä on lähivuosina jopa 100 000 sukupolvenvaihdosta. Joten niin sukupolvenvaihdos, motivointi yrittäjyyteen kuin huoli jälkipolven kyvyistäkin korostuvat Perheyritysten Liiton vielä julkaisemattomassa tulevaisuusstrategiassa vuosille 2004-2007, jota Parmasuo on ollut työstämässä. "Tämä yhteiskunta tarvitsee näitä yrityksiä." Mutta mistä löydetään jatkajia, jos vaihtoon ei kannusteta.
Pääministeri Matti Vanhanen lupailikin liiton vuosikokouksessa keskiviikkona sukupolvenvaihdoksiin jonkinlaista huojennusta. Hänen mukaansa muutos tulisi voimaan tulevan vuoden aikana. "Kilpailu kiristyy ja sitten on tämä murros", Parmasuo viittaa epävarmuuteen, teollisten työpaikkojen siirtymiseen Suomesta Itä-Eurooppaan ja Aasiaan, Kiinaan ja Intiaan.
Virossa ovat työvoimakustannukset 4-5 kertaa pienemmät kuin Suomessa. Ja mitä enemmän vauraus kasvaa Aasiassa, sitä enemmän työpaikat siirtyvät sinne. Yli puolet maapallon väestöstä asuu Aasiassa, Parmasuo muistuttaa. Perheyrityksissä kyllä katsastetaan tilannetta. "Mutta aina ei ole resursseja siirtyä."
Utopistinen
tavoite
Hallituksen tavoitteena on 90 000 uutta yrittäjää ja yritystä. "Aivan utopistinen tavoite." Nykyään yrityksiä on 225 000.
"Olisiko parempi säilyttää vanhat yritykset ja luoda parempi pohja kasvaa kuin luoda kolmannes lisää yrittäjiä jakamaan tätä pientä markkinaa", hän suosittaa.
Suomesta puuttuvat jo nyt keskikokoiset yritykset: "On helkutin vaikeaa saada pienet yritykset keskisuuriksi saati suuriksi." Tämä on näkynyt siinäkin, miten ulkomaalaiset ovat ostaneet viime aikoina telekommunikaatioalan sopimusvalmistajia.
Syynä kasvupulaan Parmasuo pitää niin verotusta kuin liikeriskien karttamistakin. "Ei haluta kasvaa, koska riskit kasvavat."
Mutta entä jos Suomesta katoaisi koko keskikokoinen konepajateollisuus? "Jos konepajat katoavat, tuotantoketju katkeaa." Silloin niin komponentti- kuin vaihealihankkijoidenkin toimeksiannot siirtyisivät ulkomaille.
Omaisuuden sosialisointia
"Onko oikeudenmukaista sosialisoida omaisuutta", Parmasuo arvostelee. Miksi yhteiskunnan on ylipäänsä saatava sukupolvenvaihdoksessa potista siivu, joka pakottaa valitsemaan velkavankeuden: "Nuorilla on muutenkin velkaa."
Yhteiskunta antaa maksuaikaa viisi vuotta. Verorahat pitäisi tuona aikana jotenkin tienata. Perheyrityksen osakkeilla on harvoin markkina-arvoa, ellei koko yritystä myydä. Eli yrityksen olisi tuotettava perijöille verovelkaa vastaavat osingot.
Aikaisemmin järjestelmä toimi, sillä yritysten taserakenne oli velkapainotteinen. 90-luvulla luotu verojärjestelmä sen sijaan on ohjannut oman pääoman sijoittamista yritykseen. Taseet ovatkin vahvistuneet ilahduttavasti kestämään suhdanteiden vaihtelut. Mutta myös verotuksessa yritysten arvo on moninkertaistunut. Ja veroprosentti on säilytetty samana.
Varovasti
saneerauksia
Näppituntuma on, että perheyrittäjät pitävät paremmin huolta henkilökunnasta, Parmasuo muistuttaa. "Ne lähtevät varovaisemmin kasvuun ja ovat varovaisempia tekemään voimakkaita saneerauksia. Ehkä emme elä niin kvartaalitaloudessa kuin pörssiyhtiöt."
Maailma muuttuu silti myös perheyritysten taholla. Niinpä Parmasuo nimittää Tallinnan tehdasta "taivaan lahjaksi". Se kun tasapainottaa tilauksia Keski-Euroopasta.
Sopimusvalmistajan piti myös kesällä irtisanoa tusina ja lomauttaa parikymmentä työntekijää. Mutta elokuusta lähtien on jo näyttänyt paremmalta, Timo Parmasuo luottaa. On vain totuttava siihen, että tilauskanta jatkuu nykyään enää runsaan kuukauden verran eteenpäin.