Suomi on väkivaltainen maa. Vuosittain poliisille soitetaan kodeista noin 50 000 hätäpuhelua. Arviolta 15 000:ssa on kyse perheväkivallasta. Lukuisat terapiaryhmät eivät ole muuttaneet tilannetta paremmaksi. Lisäksi vallalla on yhä käsitys, että perheväkivalta on keskinäistä riitelyä, johon ei tulisi puuttua samalla tavalla kuin muihin väkivaltarikoksiin.
Vaikka viranomaisia voi moittia asenteiden lepsuudesta, poliisi sentään ottaa nykyisin perheväkivallan vakavasti. Tästä huolimatta melkoinen osa perheen sisäisistä väkivaltarikoksista jää tuomitsematta. Syyttäjällä on mahdollisuus jättää syyte nostamatta, jos pahoinpitelyn uhri pyytää sitä "omasta vakaasta tahdostaan".
Vakaan tahdon pykälä ilmaantui lakiin 1995, jolloin yksityisellä paikalla tehdyt pahoinpitelyt muuttuivat asianomistajarikoksista virallisen syytteen alaisiksi rikoksiksi. Tätä ennen syytteen nostaminen oli kiinni uhrista itsestään. Nyt syyttäjä voi nostaa syytteen uhrin vastustuksesta riippumatta. Vakaan tahdon -pykälää on kuitenkin käytetty ahkerasti, vaikka se hyödyttää lähinnä pahoinpitelijää. Kukaan ei tiedä, miten aito pahoinpidellyn vakaa tahto on. Väkivaltaisissa suhteissa uhria on helppo pakottaa ja kiristää.
Asiaan ei tietenkään saa alistua. Muuta keinoa ei ole kuin poistaa pykälä laista. Sen jälkeen perheväkivaltatapaukset päätyvät oikeuteen, jos syyttäjä niin harkitsee. Oikeusministeriössä onkin ryhdytty valmistelemaan lainmuutosta, jolla kumottaisiin uhrin mahdollisuus "vakaasta tahdostaan" pyytää pahoinpitelyasian käsittelyn lopettamista.
Perheväkivaltaan syyllistynyt yleensä terrorisoi perhettään vuosikausia. Edes oikeudessa annetut tuomiot eivät aina auta. Nyt suunnitellaan myös lähestymiskiellon laajentamista koskemaan perheen sisäisiä tapauksia. Sen perusteella väkivaltainen perheenjäsen voitaisiin pakottaa muuttamaan pois kotoaan.
Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa, vaikka työryhmä esitti laajennettua lähestymiskieltoa jo pari vuotta sitten. Tuolloin arvioitiin, että perheen sisäisiä lähestymiskieltoja haettaisiin vähintään satoja vuodessa. Perheväkivallan uhrien ohella laki koskisi myös väkivaltaisesta lapsestaan kärsiviä vanhempia.
Laajennettu lähestymiskielto on tarpeen. Sen määräämisessä on oltava tarkkoja, ettei lakia käytetä väärin esimerkiksi huoltajuusriidoissa. Kiellon tulee perustua oikeudessa tiukkoihin näyttöihin eli poliisin ja lääkärin tutkimuksiin. Sosiaaliviranomaisten sana yksin ei oikein riitä. Kotoa häädetyn osapuolen asuminen on myös turvattava, eihän häntä voi kadulle heittää.
paakirjoitus@kaleva.fi