Lukijalta
Mielipide

Perhetyötä tehostettava epävarmoina aikoina – arjen muutos tuntuu erityisesti lapsiperheissä

Koronaepidemia ravistelee yhteiskuntaamme. Arjen muutos tuntuu erityisesti lapsiperheissä.

Koronaepidemia ravistelee yhteiskuntaamme. Arjen muutos tuntuu erityisesti lapsiperheissä. Päiväkotien ja koulujen sulkeutuminen tarkoittaa isoja uudelleenjärjestelyitä koulun ja muun arjen suhteen. Koulujärjestelmällä pyritään turvaamaan kaikille lapsille tasa-arvoiset mahdollisuudet. Koulujen sulkeminen voi kärjistää eriarvoisuutta.

Yhteiskunnan toimivuus mitataan sen kyvyssä huolehtia heikoimmistaan. Nyt jos koskaan tarvitaan ennakointia ja rohkeita toimia perheiden tukemisen muodossa. Eriarvoisuus näkyy esimerkiksi digitaidoissa, välineissä, kyvyssä ohjata lasta koulutehtävissä. Joissakin perheissä kyse on myös vanhemman jaksamisesta.

Suomessa joka neljännen lapsen vanhemmalla on ollut lapsen elinaikana mielenterveyden ongelmia. Heitä on siis paljon.

Vanhemman mielenterveyden ongelma voi tehdä perheen vuorovaikutuksesta vaikeaa. Pahimmillaan lapselle lankeaa mittavia vastuita oman vanhempansa tai sisarustensa hoivasta ja perheen arjen sujumisesta. Etäkoulu voi siten tarkoittaa lapselle raskaiden vastuiden lisääntymistä.

Arvaamattomat kriisit voivat heikentää kenen tahansa mielenterveyttä. Koettu uhka ja talouspoliittinen tilanne arveluttaa. Monilla vanhemmilla on edessä lomautuksia, työttömyyttä ja pitkäkestoista ansionmenetystä.

90-luvun lamassa vastaava ilmiö, massatyöttömyys ja samanaikaiset tukitoimien leikkaukset johtivat mielenterveys- ja päihdeongelmien kasvuun. Seuraukset tuntuvat edelleen yli sukupolvien. Mitä tästä on opittu?

"Myös jokainen meistä voi toimia: vaikka perheiden yksityisasioihin puuttuminen on suomalaisille epätyypillistä, voimme kysyä, kuinka teillä voidaan, voinko auttaa?"

Vanhempien valtava taloudellinen huoli voi yksin jo vaikuttaa vanhemmuuteen ja lapsen hyvinvointiin. THL:n mukaan perhetyötä tulisi järjestää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Jotta koronaviruksen aiheuttama taloudellinen ja sosiaalinen hätä ei vaurioittaisi taas uutta sukupolvea, kaikkia perheitä on nyt tuettava tehokkaasti.

Pitkällisten arviointiprosessien sijaan tulee kurottaa kohti perheitä ja kysyä: miten voimme auttaa? Tämä kysymys on esitettävä kaikille perheille, joissa vanhemman työtilanne on muuttunut ja taloudelliset huolet ovat läsnä. Emme voi jäädä odottamaan, että vanhemman huoli taloudesta alkaa näkyä lapsen oireiluna.

Kurottava työ on tehtävä yhteistyössä järjestöjen kanssa. Järjestöjen vahvuus on kansalaistoiminta ja vahvat innovaatiot, joiden hyödyntäminen on edelleen vaillinaista. Olemme jo nähneet, kuinka ihmiset tarjoutuvat sosiaalisen median kautta kauppa-avuksi iäkkäille.

Nyt on aika panostaa perhe-, mielenterveys- ja sosiaalityöhön. Myös jokainen meistä voi toimia: vaikka perheiden yksityisasioihin puuttuminen on suomalaisille epätyypillistä, voimme kysyä, kuinka teillä voidaan, voinko auttaa? Ratkaisuja löytyy, jos tahtotila on oikea. Perheitä ei saa jättää selviämään yksin.

Pia Hytönen

toiminnanjohtaja

Sanni Sihvola

asiantuntija/lapset ja nuoret

Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.