Perhesurmiin pureutuneen selvityksen mukaan osa perhesurmista olisi ehkä ollut estettävissä, jos viranomaisten ja lähipiiriin tulleet uhkailut olisi osattu ottaa vakavasti ja perheen ongelmiin olisi tartuttu ajoissa.
Selvityksessä paljastui, että viranomaiset olivat ohjanneet perheitä avun piiriin. Kokonaisvaltainen perheen tilanteen kartoitus ja auttaminen olivat kuitenkin jääneet usein kesken.
Joissain tapauksissa perheitä oli siirrelty viranomaiselta toiselle eikä niiden asioiden käsittelyn etenemistä seurattu. Perheet kokivat perättäiset viranomaistoimet joissain tapauksissa jopa kiusaamisena.
Surmaajat vihjailivat teostaan etukäteen
Selvityksen mukaan perhesurmiin ajautuneet ovat yleensä vihjailleet teostaan etukäteen. He ovat esimerkiksi etsineet tietoa perhesurmista internetistä tai he ovat jättäneet näkyville itsemurhaviestejä.
Myös väkivaltaista käytöstä tai väkivallalla uhkailua esiintyi perhesurmatapauksissa yleisesti. Tekijän väkivaltaisuus on ollut perheen tai läheisten tiedossa.
Monet perhesurmien tekijöistä kärsivät mielenterveysongelmista. Tekojen taustalla vaikuttavia tekijöitä olivat taloudelliset vaikeudet, parisuhteen ongelmat ja eroaikeet.
Omaisia kannustetaan lastensuojeluilmoitusten tekoon
Selvityksessä ehdotetaan, että sosiaali- ja terveysviranomaisia tulisi kannustaa tekemään lastensuojeluilmoituksia.
Lainsäädännöllisesti ilmoitusten tekemisen kynnys on matala, mutta terveydenhoidon käytännön työssä kynnys on korkea. Joissain tapauksissa lastensuojeluilmoituksen tekemistä oli harkittu, mutta se oli silti jätetty tekemättä.
Lastensuojelun työntekijöitä tulisi selvityksen mukaan kannustaa myös tekemään rikosilmoituksia lapsiin kohdistuvasta väkivallasta.
Samoin siinä patistetaan rohkaisemaan omaisia tekemään lastensuojeluilmoituksia, jotta lasten tilanne tulisi viranomaisten tietoon.
Kaikkiaan selvityksessä annetaan 18 suositusta, joilla voidaan ennaltaehkäistä perhesurmia.
Näin selvitys tehtiin:
Selvityksessä oli mukana kaikki poliisin kirjaamat, alle 15-vuotiaisiin lapsiin kohdistuneet surmat vuosilta 1.1.2003–31.1.2012, joissa tekijänä oli lapsen vanhempi.
Surmia oli kaikkiaan 35. Niissä kuoli yhteensä 48 surmaajan lasta ja seitsemän puolisoa.
Perhesurmia oli seitsemän. Vastasyntyneen surmia oli 12 ja muita oman lapsen surmia 16.
Selvityksessä perhesurmiksi kutsutaan tapauksia, joissa vanhempi on surmannut yhden tai useamman lapsensa sekä avo- tai aviopuolison.
Vastasyntyneiden surmina pidetään tapauksia, jossa vanhempi on surmannut lapsensa vuorokauden kuluessa lapsen syntymästä.
Muissa oman lapsen surmissa vanhempi on surmannut yhden tai useamman lapsensa ja osassa tapauksissa myös itsensä.
Selvityksen teki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Se pohjautuu esitutkintapöytäkirjoihin, mielentilatutkimuksiin ja sosiaalihuollon selvityksiin sekä muutamiin haastatteluihin.
Selvityksen tavoitteena oli etsiä yleisellä tasolla surmia yhdistäviä tekijöitä, jotta viranomaistoimintaa voidaan jatkossa kehittää oikeanlaisen ja oikea-aikaisen avun varmistamiseksi.
Työn käynnisti sisäisen turvallisuuden ministerityöryhmä. Sen rahoittivat oikeusministeriö, sisäministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö.
Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä käsittelee selvityksen tuloksia syyskuussa. Tämän jälkeen se päättää mahdollisista jatkotoimenpiteistä.
