Perhepäivähoitoa uhkaa työvoimapula, sillä nykyiset perhepäivähoitajat jäävät lähivuosina eläkkeelle, ja työ houkuttaa heikosti nuoria alalle.
Lamavuosina lomautetuista perhepäivähoitajista suuri osa meni muihin töihin, muun muassa päiväkoteihin.
Ylitarkastaja Tarja Kahiluoto sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo, että perhepäivähoito on uhattuna. Jos asialle ei nyt tehdä mitään, tulevien vuosien päästä voi tulla vaikeuksia. Oulussa pidetään perhepäivähoidon valtakunnallista kehittämisseminaaria, joka alkoi torstaina.
Raskastakin
pitää olla
Kotonaan Kaukovainiolla neljää lasta hoitava Taru Luoma toivoo, että perhepäivähoitajan ammattitutkinto lisäisi ammatin arvostusta ja tuore väki innostuisi alasta.
"Onhan tämä vaativaa varhaiskasvatustyötä, jossa täytyy ottaa huomioon jokainen kehitystaso. Työ on antoisaa, haastavaa, vaativaa ja raskastakin, mutta sellaista sen pitää ollakin", sanoo 22 vuotta perhepäivähoitajana työskennellyt Luoma.
Perhepäivähoidon eduiksi Taru Luoma luettelee hoitoaikojen joustavuuden, kodinomaisen tunnelman ja sen, että yksi hoitaja vastuussa lapsesta koko ajan.
Vanhemmat saavat yhdeltä henkilöltä tietää, mitä lapsi on tehnyt koko päivän.
"Myös lapsella on turvallinen olo, kun yksi ihminen syöttää ja pesettää hänet. Ainoastaan loma-ajat ja perhepäivähoitajan sairastuminen voi aiheuttaa hämmennystä, koska silloin lapset joutuvat olemaan sijaishoitopaikoissa", ynnää Luoma plussia ja miinuksia.
Perhepäivähoidon tulevaisuuden parantamiseksi pitäisi ensiksi saada palkkausjärjestelmää nykyistä paremmaksi. Perhepäivähoitajilla on pääsääntöisesti kehnompi palkka kuin päiväkodin työntekijöillä. Myös työpäivät venyvät pitkiksi.
Pienessä ryhmässä parempi
Yksi keino parantaa perhepäivähoidon houkuttavuutta on ohjauksen kehittäminen, jolla voidaan vaikuttaa muun muassa työaikoihin.
Perhepäivähoidon istuttaminen nykyistä laajemmin päivähoidon kenttään kuuluu vuonna 2003 ilmestyneeseen varhaiskasvatuksen suunnittelun perusteisiin, joita toteutetaan valtakunnallisesti.
Perhepäivähoitajan työtä väheksyvät eniten päivähoidossa työskentelevät itse. Kyselyiden mukaan vanhemmat arvostavat perhepäivähoitoa. Lastenpsykiatrien tekemien tutkimusten mukaan se on päiväkotia parempi hoitomuoto, koska pienessä ryhmässä lapset pystyvät hallitsemaan paremmin ihmissuhteitaan. Lasten vähäinen vaihtuvuus katsotaan myös eduksi.
Perhepäivähoito on pienimmissä kunnissa ainoa päivähoidon muoto. Noin 50 kunnassa ei ole lainkaan päiväkoteja. Kahiluoto pitää huonona kehityksenä, että suurilla paikkakunnilla siirrytään entistä suurempiin päiväkoteihin.
Toisaalta kunnissa on viime aikoina tehty paikallisia sopimuksia perhepäivähoidosta yhä enemmän. Projektipäällikkö Sanna Parrila Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskuksesta sanoo, että perhepäivähoidon tulevaisuus lepää suureksi osaksi kuntien varassa.