Kunnallinen perhepäivähoito kiinnostaa lasten vanhempia, mutta uusien työntekijöiden saaminen alalla on takkuista.
Nykyisistä perhepäivähoitajista suuri osa siirtyy eläkkeelle lähivuosina.
Alan houkuttelevuutta laskevat pitkät työpäivät, palkkaukseen liittyvät epäkohdat ja työn yksinäisyys.
Perhepäivähoidon saatavuus huolestuttaa jo valtiovaltaa. Perhepäivähoidon kehittämistä tutkiva kasvatustieteen tohtori Sanna Parrila painottaa, ettei koskaan aikaisemmin alaan ole kiinnitetty niin paljon valtakunnallista huomiota kuin viime vuosina.
Sanna Parrila vetää Oulun Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskuksessa perhepäivähoidon ohjauksen kehittämishanketta. Hanke on sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama ja sitä koskeva ensimmäinen tutkimus ilmestyy vielä tässä kuussa.
Alipalkattu kutsumusammatti
Parrilan mukaan perhepäivähoitajan työ on nähty pitkään eräänlaisena kutsumusammattina, johon ryhtyminen on perustunut haluun hoitaa omat lapset kotona.
Perhepäivähoitajaksi on voinut pätevöityä oman ammattitutkinnon kautta vasta muutaman vuoden ajan. Sanna Parrila pitää tärkeänä, että opiskeluväylä perhepäivähoitajaksi on nyt selkiintynyt.
Ammattitutkinta edesauttaa myös perhepäivähoitotyön ammatillisen statuksen nousua, työolosuhteiden kehittymistä ja perhepäivähoidon huomioimista tärkeänä osana laajempaa varhaiskasvatuksen suunnittelua.
Perhepäivähoitoa pidetään monissa tutkimuksissa parhaana hoitomuotona erityisesti pienille lapsille.
Omaa kotia ei haluta hoitopaikaksi
Yhtenä ongelmana perhepäivähoidon saatavuudessa voidaan Sanna Parrilan mukaan pitää sitä, etteivät uudet alalle haluavat hoitajat ole enää valmiita tarjoamaan omaa kotiaan perhepäivähoitolasten käyttöön.
Yksi vaihtoehto hoitajan kotona tapahtuvan perhepäivähoidon sijasta on niin sanottu kolmiperhepäivähoito. Siinä hoitaja tulee päiväksi lasten omaan kotiin.
Yleensä hoidossa on kahden perheen lapsia ja hoitopaikka vaihtuu vuoroviikoin perheiden kotien välillä.
Oulussa kolmiperhepäivähoito on paikoin jopa yleisempää kuin perinteinen hoitajan kotiin sijoittuva hoito. Iinatin ja Heikkilänkankaan alueen perhepäivähoidon ohjaaja Johanna Kallio laskee, että jo yli puolet hoitajista työskentelee lasten kotona.
"Hoitomuoto on yleistynyt. Varsinkin nuoret hoitajat haluavat mieluummin hoitolasten omiin koteihin hoitajiksi", Kallio huomauttaa.
Perhepäivähoitajista osa on kunnallisia, osa yksityisiä. Vanhemmille hoitomaksuissa ei ole eroa, mutta monelle kunnalle yksityiset hoitajat ovat helpotus, koska he tasaavat hoidon kysynnän alueellista ja määrällistä vaihtelua.
Kajaanissa valtaosa perhepäivähoitajista on yksityisiä. Varhaiskasvatuksen johtaja Sirpa Kemppainen sanoo, että suurin osa heistä on perhepäivähoitajana vain niin pitkään, kun omat lapset ovat myös hoidossa kotona.
Perhepäivähoitajien ammattikunnan eläköityminen näkyy myös Kajaanissa. Hoitajien keski-ikä on viidenkympin paremmalla puolella.