Omassa kodissaan työtä tekevien perhepäivähoitajien määrä on laskenut viime vuosina selvästi. Hoidolle olisi kysyntää, mutta kaikissa kunnissa sitä ei kyetä tarjoamaan riittävästi. Hoitajien keski-ikä lähestyy 50 vuotta, mikä on korkeimpia kunta-alalla. Nuoria ei ala houkuta.
Sosiaali- ja terveysministeriö onkin selvittämässä, miten tilannetta saataisiin korjattua.
"Perhepäivähoito vastasi aikanaan toisenlaiseen yhteiskunnalliseen tilanteeseen kuin mikä on nyt", kertoo neuvotteleva virkamies Kari Ilmonen.
Hän on puheenjohtajana varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan perhepäivähoitojaostossa.
Edullinen hoitomuoto
Jaosto tekee vuoden loppuun mennessä esityksen siitä, miten tilannetta voisi muuttaa.
"Oma ajatukseni on, että otamme kantaa lainsäädännön nykytilaan ja siihen ehkä tarvittaviin muutoksiin samoin kuin kuntatason toimintoihin."
Työ on aloitettu kuukausi sitten. Alussa tehdään selvitys siitä, mitä on olla perhepäivänhoitajana. "Teemme kattavan kartoituksen työntekijöiden iästä, koulutuksesta, eläkkeellejäämisestä ja muista seikoista. On tutkittava myös se, mikä on ryhmäperhepäivähoidon rooli. Työmarkkinatilanne on myös vaikuttava tekijä."
Erityisasiantuntija Anna-Maija Haliseva-Lahtinen Kuntaliitosta sanoo kunnista tulevan koko ajan viestejä siitä, että perhepäivähoitoa toivotaan lisää. Siitä on pulaa lähinnä kaupungeissa, mutta myös maaseudulla. Suomessa on 18 kuntaa, jossa ei ole lainkaan päiväkotia.
Perhepäivähoito on kunnille edullisempaa kuin päiväkotihoito. Siihen on yleensä oltu tyytyväisiä ja laatukyselyissä hoito on saanut hyvät pisteet. Varsinkin pienille lapsille kysytään perhepäivähoitoa, jossa ryhmät ovat pieniä ja kotoisia.
Haliseva-Lahtinen uskoo, että nyt aloitetuilla valtion ja kuntien hankkeilla perhepäivätyö saadaan houkuttelevammaksi. Vuonna 2000 käyttöön otettu ammattitutkinto on lisännyt kiinnostusta alaan. Tähän mennessä tutkinnon on suorittanut yli 2 000 henkeä.
Palkkausta muutettiin
"Kun itse tulin kuntaan töihin, hoitajia oli Kuusamossa toistasataa. Nyt heitä on noin 30. Keski-ikä on 50 vuoden paikkeilla. Suurta tunkua perhepäivähoitajan työhön ei ole", kertoo perhepäivähoidosta Kuusamon kaupungissa vastaava Tarja Vuorela.
Vuorela löytää tilanteeseen monta syytä. "Ikäluokat ovat pienentyneet ja tarve on vähentynyt. Päiväkoteja on tullut lisää. Meillä on kolme kunnallista ja neljä yksityistä päiväkotia, mikä on vaikuttanut merkittävästi. Vanhemmat haluavat lapset yleensä päiväkoteihin, joihin jonotetaan. Toisaalta on niitäkin, jotka haluavat juuri perhepäivähoitoon. Se kaipaisi mielestäni markkinointia."
Myös yleinen yhteiskunnallinen tilanne on muuttunut. "Nyt ei ehkä olla kovin valmiita huolehtimaan toisten lapsista. Myös oman kodin avaamista muille karsastetaan."
Työhön ei ole ehdotonta koulutusvaatimusta, mutta työnantaja yleensä määrittelee sen. Palkkausperusteet ja myös palkkarakenne ovat vastikään muuttuneet. Nyt palkka painottuu aikaisempaa enemmän peruspalkan suuntaan. Palkka maksetaan hoitopaikkojen perusteella. Jos hoitopaikka varataan yli viideksi tunniksi päivässä, palkka on paikkaa kohti 315 euroa. Jos hoitopaikka on enintään viisi tuntia, palkka on puolta pienempi.