Perhepäivähoitajien kouluttautuminen ja ohjaus ovat yhä puutteellisia. Tämä ilmenee ensimmäisestä perhepäivähoidon valtakunnallisesta osaamiskartoituksesta, jonka tuloksia esiteltiin perhepäivähoidon kehittämisseminaarissa Oulussa keskiviikkona.
Hoitajien osaamiskartoitukseen osallistui runsaat 3 100 perhepäivähoitajaa 156 kunnasta ja 315 perhepäivähoidon esimiestä 135 kunnasta.
Selvitykseen osallistuneista perhepäivähoitajista 74 prosenttia toimii ilman varhaiskasvatusalan tutkintoa. Perhepäivähoitajan ammattitutkinnon oli suorittanut vain 14 prosenttia hoitajista. Suurin osa perhepäivähoitajista ei koe tutkintoa työnsä kannalta edes tarpeelliseksi, vaan he luottavat pitkän lastenhoitokokemuksen riittävän pätevyydeksi.
Samaan aikaan vanhempien kiinnostus ja odotukset hoidon laadusta ovat kasvaneet. Perhepäivähoitajien odotetaan olevan varhaiskasvatuksen ammattilaisia, jotka tukevat lapsen yksilöllistä kasvua tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti yhteistyössä vanhempien kanssa.
Perhepäivähoidon esimiestehtävissä työskenteleville suunnatussa kyselyssä erityisen huolestuttavana pidetään sitä, että heistä 62 prosenttia oli aloittanut työnsä ilman työhön perehdytystä. Lisäksi 45 prosenttia esimiehistä ilmoitti, ettei ole saanut mitään lisäkoulutusta perhepäivähoidon esimiehenä toimimiseen.
Selvitys osoitti, että valtaosalla esimiehistä oli johdettavanaan sekä perhepäivähoitoa että päiväkotihoitoa. Tämä on laajentanut esimiehen työkenttää ja vähentänyt perhepäivähoitajille suuntautuvan ohjauksen määrää.
Osaamiskartoituksen toteuttivat pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus sekä Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus. Kartoitus on osa perhepäivähoidon ohjauksen kehittämishanketta Perhoa.